Huipputreenit!

Viimeisin keskiviikkovalmennus oli taas sellainen että uusia palasia loksahti kohdilleen. Hansu oli ravissa ja käynnissä aivan mieletön! Se myös KESKITTYI tavallista paremmin pitkästä aikaa. Vaikka maneesissa oli muita hevosia niin pystyttiin tekemään "radan pätkiä" keskittyneesti muiden ohitse. Ainoastaan laukassa tuli pieni probleema koska puututtiin heikkoihin kohtiin, Hansun tapauksessa oikean laukan suoruus. Hansu ei suutu mutta se vähän hätääntyy kun siltä vaatii suoruutta/korjaa vinoutta mihin se on tottunut, eikä annakkaan sille "siimaa" siinä asiassa. Hetken kun tämän asian käy läpi niin se kyllä toteaa ettei se ollutkaan niin kamalaa ja paranee. Oikeassa laukassa mun on vaikeampi saada vasenta lapaa suoraksi ja ulko-ohjaa läpi. Kyllähän sen saa, mutta itsekseen kun menee taidan antaa liikaa periksi Hansulle ja annan sen mennä vähän lapa ulkona oikeassa kieroksessa, mutta tätä mahdollisuutta ei ole kun onkin valmennus... ;)

Lopuksi jälleen ravi oli todella elastista ja mun on pakko sanoa että jos saan sen noin ravaamaan rennosti ja isosti niin siinä jää moni puoliverinenkin meillä ravin kanssa toiseksi... :D Eri asia vain saanko sitä esitettyä silloin kun haluan ;)

Tätä treenataan kyllä tosissaan ja mitä enemmän isosta ja letkeästä ravista tulee Hansulle "piece of cake" niin sitä helpommin se sitä esittää automaattisesti.

Keskiviikkona ravin tahti ja kantokyky oli todella hyvä ja tahti ei sekoittunut. Vaikeinta oli suunnanvaihdokset ja kulmat, mutta niistäkin selviää kun tarpeeksi autan Hansua kulman läpi. Suunnanmuutkosessa en saa yllättää Hansua vaan täytyy todella selvästi tehdä asetuksen vaihdot ja taivutukset. Silloin se ei sotke tahtia. Hansu on niin nopea ja herkkä, että jos liian nopeasti käännän suuntaa niin se hätääntyy. Oikeasti tässä oppii miten pitää "kädestä pitäen" mennä sen hevosen kanssa kaikki kiemurat läpi eikä jättää sitä yksin ja yllättää sitä vaikka äkkinäisellä voltilla.

Mulla oli pitkästä aikaa kanget päässä valmennuksessa. Kaksi viikkoa sitten kanget oli viimeksi päässä (juurikin valmennuksessa) mutta Hansu ei ollut niiden kanssa ollenkaan hyvä. Emme tiedä johtuiko vain huonosta päivästä vai niistä kangista, mutta Hansu oli jännittynyt ja suustaan levoton.

Yleensä Hansu on ollut kangilla tosi jees. Säädeltiin poskihihnoja nostaen ja laskien molempia kuolaimia ja testailiin auttaisiko se. Hansulla on Prestigen kanget, jotka tällä hetkellä ovat "liian lyhyet" jos laittaa yhden reijän ylös ja "liian pitkät" poskiremmeistä jos laittaa yhden alemmas. Eli kuolaimet ovat joko liian korkealla tai liian matalalla. Parasta olisi jos olisi kanget jossa remmit ja lukot ovat kaikki niskan päällä ja siten voit "liikutella" poskiremmejä vain yhdellä kiristyksellä/löysytyksellä. Nyt päädyttiin sitten tekemään puoleen väliin yhdet lisäreijät. Tämä tuntui auttavan, tai ainakin Hansu oli todella jees nyt kanget päässä kun päästiin tekemään "hienosäätöä" kankiin puolikkailla reijillä.

Saatiin vielä isoin rentous ja parempi kaula esiin kun vaihdoin ohjasotetta! En ole Hansulla ohjasotteita kokeillut. Hertan kanssa oli välillä eri kankiohjasotteita treeneissä, mutta toki hevonen oli pikkasen pidemmällä koulutuksessa ja hienosäätöä oli enemmän.

Ongelma "perus kankiotteessa" on se, että helposti hävittää sen tuntuman nivelen ja kangen välillä. Ikäänkuin nämä kaksi kuolainta "sulautuu yhteen". Kanget ovat kuitenkin siinä aivan mahtava työväline että sulla on nimenomaan ne kaksi kuolainta suussa, ja voit hienosäätää ja valita kumpaa kuolainta käytät ja kuinka paljon.

Ohjasote á la Fillis (Kyran kirjaa lukeneet varmaan muistaa?) auttaa tässä asiassa. Tässä ohjasotteessa korostuu se kumpaa kuolainta haluat käyttää ja tässä saat myös nimenomaan paremman tuntuman sille bridongille, ei kangelle! On paljon helpompi vaikuttaa juuri sillä kuolaimella millä haluat.

Kun otin ohjat käteen tällä tyylillä, eli kankiohja tulee normaalisti alhaalta ja bridongohja tulee "ajo-ohjan tyyliin" sormien yläpuolelta alas päin, Hansun muotoa pystyi säätelemään ihan eri tavalla. Se rentoutui lisää ja tuntui että sain kunnon "keskusteluyhteyden" sen suuhun bridongille. Jos tarvitsee kankea, ei tarvitse kuin kallistaa nyrkkiä eteen/taakse, muutoin kanki on löysempänä eikä vaikuta hevoseen. Tai vaikuttaa, mutta tarvittaessa, ei vahingossakaan kokoajan.

Kuva on lainattu Jillan blogista, jossa on Kyran klinikasta reilu vuoden takaa todella hyvä postaus aiheesta. Kyra klinikallaan ohjeisti myös Silja Ahosta (kuvassa)  ratsastamaan tällä ohjasotteella. Btw, Silja onkin tuttu likka, ratsasti aikanaan Hertan varsaa samalla tallilla! :)
Lukekaapa Jillan postaus http://jillanblogi.blogspot.fi/2017/05/kyran-silmin.html

Mitä enemmän nyt harjoitellaan kokoamista, sitä enemmän kokoamisen hetkellä korostuu se että Hansun täytyy saada nenää eteen. Nenä edessä hevonen pystyy kokoamaan itseään helpommin ja laskemaan takaosaansa. Tämä korostuu mielestäni piaffissa hyvin. Varsinkin kisoissa esitettävässä piaffissa omaan silmään ne piaffit "istuvat" enemmän joiden hevosten turpa on luotiviivan edessä ja niska oikeasti korkeimapana kohtana.

Hansun kanssa emme vielä piaffia treenaa (lähinnä leikin sillä hyvinä päivinä vielä yksin jotta se tutustuu siihen) mutta muutoin kokoamisissa mun valmentaja korostaa että nenää eteen. Tällä hetkellä laukassa sulkutaivutus on sellainen joka on paaaaaljon laadukkaampaa silloin kun ratsastan sitä enemmän auki edestä. Laukan askeleeseen sulussa tulee ilmaa ja Hansu kykenee kokoamaan siinä enemmän. Toinen on laukan kokoaminen, sillä piruettilaukka-askelia ollaan jo tekemässä. Siinä myös Hansu helpottaa avonaisempi muoto ja nenä eteen. Ei sillä ole vielä voimaa piruettiin joten sitä ei saa "istuttaa" sinne syvälle. Vaikka nenä on edessä, niin piruettilaukan treenaamisessa halutaan toistaiseksi matalempi niska. Tämä helpottaa Hansua. Eli niska matalempana, mutta avonainen muoto. Tässä asennossa Hansu kykenee jo varsin mallikkaisiin harjoituspiruettiaskeleisiin. Muotoa voi myöhemmin nostaa, ja näiden lusitanojen kanssa se muodon nostaminen ei ole probleema.. Pikemminkin juuri päinvastoin :D

Kuvituskuvina tammikuulta eräs ratsastuskerta
Kuvat Taru Arola