Kootussa Ravissa

23. tammikuuta 2016

Minä bloggaajana

En tiedä mistä tälläinen ajatus lähti, mutta tässä on viime aikoina ollut muutenkin puhetta bloggaamisesta ja siihen liittyvistä asioista kavereiden kanssa. Aloin miettimään itseäni bloggaajana, ja oli hauskaa huomata että bloggaajia on monenlaisia, mutta meitä pystyy myös ryhmittelemään eri kategorioihin. Toki on erilaisia blogejakin, kuten treeniblogit, kisablogit, hyvän mielen blogit, kuvablogit, puhumattakaan eri lajeista (este, koulu, kenttä, issikka, lv, ratsastuskoulu...).

Menemättä sen enempää blogeihin, avudunpa sitten tämän postauksen verran (vain ja ainoastaan tämän kerran!) pelkästään itsestäni täällä blogin puolella. Hertta viettää vapaapäivää ja minä luen kemiaa (joo luen/luin oikeasti, kunhan tämänkin saan valmiiksi...) joten hyvin ehtii kirjoittaa.

Minä 18 vee, Hertta 10 v.
Nykyään minä 25 vee, Hertta 18 vee.
Bloggaaja vai ratsastaja?
Ensinnäkin, pidän itseäni enemmän ratsastajana, joka kirjoittaa treeneistään julkisesti treenipäiväkirjan muodossa. Eli olen bloggaava ratsastaja. No siis kaikkihan jotka ratsastaa ja bloggaavat taitavat olla bloggaavia ratsastajia, mutta tarkoitan tällä tosiaan sitä, että miellän itseni enemmän ratsastajaksi ja blogi tulee siinä sivussa. En ratsasta blogin takia, enkä pidä blogia ratsastuksen takia. Blogi on "sivutyö" ratsastuksen ollessa "päätyö".
(Selvennetään nyt vielä sekin, että sana "työ" on nyt vain kuvainnollista! Oikea työni on lääketehtaassa, mutta se nyt ei liity tähän)
Monissa muissa blogeissa mitä luen on paljon sellaista oheistekstiä. Eli muitakin kirjoituksia kuin vain oman hevosen kanssa puuhailusta. Tykkään lukea itse näitä, mutta harmittavasti en itse saa sellaista tekstiä aikaan. Toisihan se blogiini varmasti väriä jos kirjoittaisin muistakin aiheista "toimittajamaisesti", mutta mun blogi käsittelee tätä kouluratsastusta ja siinä treenaamista, joten tekstit keskittyvät niihin Hertan ja mun tekemisten kautta.



Suunnitelen(ko?)
En oikeastaan ikinä suunnittele postauksiani. Kirjoitan silloin kun siltä tuntuu. Jos en koe yli viikkoon mitään ahaa-elämystä mistä tahtoisin tulla kirjoittamaan, sitten en kirjoita. Haluaisin kirjoittaa blogia noin 1-3 kertaa viikossa ja tähän onneksi suurinpiirtein pystynkin. Viitaten edelliseen kappaleeseen, missä pidän itseäni enemmän ratsastajana, en koe painetta että blogiin olisi pakko kirjoittaa. Haluan että blogini tekstit sisältävät aina jonkin juonen, josta joku saa hyötyä (jos ei kukaan muu niin itselleni on hyvä kirjoittaa pohdintoja ja asioita muistiin).
Omasta mielestäni laadukkaat blogit tuottavat jotain sisältöä, ja tykkään itsekin lukea blogeja joissa tulee tasaisin väliajoin postauksia monipuolisista aiheista. Välillä tuntuu kuin lukisi jotain maksullista lehteä vaikka kyseessä on ihan vain harrastus bloggaajalle! Osa bloggaajista todella osaa kirjoittaa ja he tuottavat laadukasta sisältöä hyvillä kuvilla. Itse en vain tähän pysty, joten olen hieman kade ;)
En ikinä ole suunnitellut mitään tekstejä blogiini, vaan kaikki tekstit tulevat silloin kun siltä tuntuu ja "syljen" ne näppiksille. Siksi suurin osa teksteistäni onkin valmennus ja kisapostauksia, koska silloin koen että mulla on paljon kerrottavaa ja pohdittavaa! Mähän pohdin kavereille kokoajan mun kisoja ja treenejä, joten siksi perustin aikoinaan blogin, jotta voin tänne läpättää treenijuttuja, ettei kavereita tarvitse niillä kiusata.

Miksi en osaa näyttää asialliselta niinkuin kaikki muut kisoissa? :D
Yhdys sana ja kirjoitusvihre...
Toinen huomio on, etten oikein osaa kirjoittaa kirjakieltä. Taino osaan, jos oikein haluan, mutta huomaan käyttäväni paljon puhekieltä teksteissäni. Olen 100% varma että kielioppipoliisit löytävät kasan virheitä teksteistäni, mutta itseäni ne ei oikeastaan häiritse. Tiedän kuinka joitain häiritsee yhdys sana virheet ( hihi ;) ), mutta itseäni ne eivät häiritse kun luen tekstejä. En toki halua että blogini on vaikeasti luettavaa, mutta kaiken palautteen mukaan se ei sitä olekaan, vaikken kirjakieltä kirjoitakkaan. Minulle riittää että tekstin sanoma tulee niin helposti selväksi, ettei sitä tarvitse erikseen miettiä ja pohtia. Sen kun vaan lukee!
En siis yritä olla yhtään mitään muuta kuin mitä olen. Tahdon että mun blogi on mun näköinen, eli vähän sellainen höveli ja vähän kiireinen, mutta kuitenkin vaikka asiaa ja tekstiä paljon tuleekin, siinä on jotain järkeä. Huumoria ei saa unohtaa, se on ainut asia millä tässä maailmassa pysyy selväjärkisenä.
Tähän kastiin kuuluu varmaan hymiöt. Normaalissa somekirjoittelussa olen aina ollut sellainen että käytän paljon hymiöitä. Ne ovat minulle kuin piste lauseen päähän. Monta kertaa blogiin kirjoittaessa laitankin hymiöt perään, mutta yritän poistaa niitä, jotta teksti olisi vähän asiallisempaa. ;) ( juuri näin...)

Kisamatkoilta juttuja lisää blogiin, vähän muutakin kuin se itse ratsastusosuus? Meno ei ole kovin vakavaa kisareissuillakaan ;)
Mites se kuvapuoli?
Tykkään hienoista ja laadukkaista kuvista. Kadehdin blogeja joissa on aina tuoreet kuvat jokaisesta omasta ratsastuskerrastaan mistä kerrotaan. Valitettavasti en itse vain kykene tähän. Käyn usein tallilla yksin, joten en nyt oikein voi kuvatakkaan kun ratsastan yhtäaikaa. Yritän ottaa edes kännykkäkuvia elävöittämään tekstejä. Parempia nekin kuin ei mitään. Tosin meidä hovikuvaaja Taru onneksi jaksaa meitä aina tulla kuvailemaan, joten saan aika ajoin uusia ratsastuskuvia tänne. Palautetta on tullut että saisin käyttää enemmän kuvia, varsinkin ratsastuskuvia, ja olen samaa mieltä. Lupaan kyllä laittaa aina kuvia kun niitä vain saan!
Blogini pääasia on tekstit joissa on pohdiskeleva ote, ja myönnän että usein laitan vanhoja kisakuvia koristeeksi, ettei koko postaus olisi vain pelkkää tekstiä. Toki katson että kuvat liittyvät tekstiin jollain lailla, mutta aina ne eivät ole tuoreimmasta päästä. Toisaalta mielestäni jos kuva on hieno ja kiva, ei sillä ole väliä milloin se on otettu.
Mielestäni blogeissa pääosassa on teksti. Kuvat tukevat tekstiä. Jos olisi vain pelkkiä kuvia ilman tekstiä niin...? Mitä luettavaa siinä on? Tykkään katsella kuvia kyllä, mutta mielestäni blogissa pääosassa on teksti.

Siksi täällä blogista ei meistä ole muita kuin ratsastuskuvia, koska näin hyvin poseeraaminen meiltä onnistuu! ;)

Lukijat
Silloin vuonna 2011 kun aloin kirjoitaa blogia kirjoitin tätä vain itselleni. Se oli aluksi yksinpuhelua. Pikkuhiljaa alkoi tulla kommentteja ja blogin kautta olikin lukijoita joille oli kiva jutella. En koskaan ajatellut että blogistani tulisi näinkään iso! Pikkuhiljaa huomasin myös että aloin kirjoituksissani miettimään myös lukijoita. Yritän aina kirjoittaa asiat niin että kaikki ymmärtävät ne. En siis kirjoita enää vain itselleni, vaan ajattelen teksteissäni myös lukijaa.
Kommentit ovat kivoja. Kyllä! Kommentit lukijoilta pitävät mielestäni tämänkin blogin eläväisenä! En tarkoita että kalastelisin kommentteja, mutta joskus on outoa, jos on postaus johon ei kukaan sano mitään. Sitä aina vähän miettii että mikä meni vikaan? Eikö kukaan lukenut sitä? :D
Blogini on aina ollut avoin kaikille. Kommentit julkaistaan ilman valvontaa ja anonyymien kommentointi on sallittu. Suuret blogit usein tarkastelevat kommentointia, mutta se suurin syy, miksi blogini on "avoin kaikille" on se, että meno on aina ollut täällä asiallista. Toki pieniä puskistahuutelijoita on tännekkin eksynyt, mutta kuitenkin asiallisissa sävyissä. Risuja ja ruusuja on kiva saada, ja risutkin otan vastaan, jos ne ovat asiallisia. Olen tainnut KERRAN joutua poistamaan asiattoman kommentin! Se on todella vähän verrattuna blogin kokoon. Tämäkin oli kommentti, jossa haukuttiin minut ja yhteistyöpostauksen sponsori. Yhteistyö kuvioideni ruotiminen on tosiaan asiatonta, ja sen kommentin poistin heti.
Negatiivisen kommentin saa tottakai lähettää, mutta aina toivon että asiasta pystyy keskustelemaan. Tylsä kommentti "Hyi sä sahaat" saa multa korkeintaan vastauksen "jaa".
Asiallisen menon takia blogini kommentointi tulee jatkossakin olemaan avoimena kaikille. Suurin osa lukijoistani taitaa lukea blogia anonyyminä ja paljon saankin hyviä ja mukavia kommentteja nimenomaan anonyymeiltä.
En tahdo poistaa anonyymien kommentointioikeutta muutaman asiattoman ihmisen takia. Bloggaajana en hätkähdä pienestä. Mulla on valmennuspuoli sen verran hyvässä kunnossa, etten tosiaan ota itseeni "et osaa ratsastaa" kommenteista. Näissä tapauksissa toivon, että itse kommentoija on sitten itse todella hyvä ja edustaisi Suomea vaikka olympialaisissa seuraavan kerran... ;) Olisin silti avoimin mielin valmis keskustelemaan aiheesta "miksi en osaa ratsastaa", mutta harvoin nämä kommenttiheitot jatkuvat sen pidempään. Jos valmentajani tosin kommentoi "et osaa ratsastaa" niin siinä vaiheessa varaankin jo ajan terapeutille ja mietin miten elän asian kanssa.
Ja tosiaan, tapoihini kuuluu että vastaan kaikkiin kommentteihin! Tykkään jutella ihmisten kanssa, niin oikeassa elämässä kuin täällä blogin puolella. Tietäisittepä vaan kuinka kova olen juttelemaan! Blogiini saa aina kommentoida, vaikka tuntuisi ettei mitään asiaa olekaan. Linkkaa samalla vaikka oma blogisi, käyn mielelläni katselemassa niitä ja etsimässä uusia lukukokemuksia.
Kiitos siis kaikille lukijoille!

Johtopäätelminä voisin siis sanoa, etten ole muuttamassa blogiani suuresti mihinkään suuntaan. Kuvien ja tarkemman tekstin kanssa yritän parantaa, mutta jatkossakin pääpaino teksteilläni tulee olemaan treeni ja kisapostausten pohtiminen, jotta näissä teksteissä olisi aina jotain hyödyllistä ja järkeä. Toivotaan että huoleton ote pysyy mukana eikä meno käy jatkossakaan liian vakavaksi!





38 kommenttia

  1. Olen aina pitänyt blogisi lukemisesta juurikin hyvien tekstien takia! Itsekin käyn tallilla pääsääntöisesti yksin, joten hyvin tiedän, että niiden ajankohtaisten ratsastuskuvien saaminen on usein mahdotonta. Välillä sitä tosiaan ihmettelee, että miten ihmeessä joillain on jokaisesta ratsastuskerrasta kuvia tai sitten kyseiset bloggaajat eivät kerro niistä kerroista, kun kuvaajaa ei ole tai sitten ratsastetaan harvemmin.
    Luen paljon blogeja, ja valtaosan kirjoittajat ovat aikuisia. Itse täytän tänä vuonna 40v ja välttämättä sellaiset ihquu, menin Pollella -blogit ei välttämättä jaksa innostaa. Lukemani blogit ovat pääosin kaikki erilaisia, ja niiden viehättävyys ja kiinnostavuus johtuu eri asioista. Toisissa se on kuvat, toisissa teksti ja toisissa blogeissa saattaa kirjoittaja elää täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kuin itse. Blogien kautta on tullut löydettyä ystäviäkin, ketkä ovat mukana elämän iloissa ja suruissa.

    Tsemppiä kisataipaleelle ja valmennuksiin, äläkä muuta blogissasi mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen löytänyt monta uutta kaveria tai vähintään uutta tuttua blogien kautta. Parhaimmillaan on tultu kysymään blogissa että "voin tulla kuvaa sua jos tahdot" ja tästä on lähtenyt liikkeelle kokonaan uusi tuttavuus! Myös toisten bloggaajien kanssa on tullut tutustuttua.

      Enkä muuta mitään! ;)

      Poista
  2. Ihana, yllättävä ja mielenkiintoinen postaus! Olen ollut lukijana jo useamman vuoden, eikä tässä ajassa ole tainnut yksikään teksti jäädä lukematta. Tekstisi ovat kiinnostavia, ajankohtaisia, puskailijoillekin avautuvia, hauskoja ja ja ja...kaikkea plussaa! :D Tunnustaudun pieneksi kielipoliisiksi, mutta kirjakieltä löytää vaikka sanakirjoista, täytyykö sitä blogeissa käyttää? ;) Tsemppiä temuamiseen punaisen kanssa, toivottavasti ensi kesänä nähdään teidät livenä kisoissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vähän samaa mieltä, että kyllä blogit saa näyttää just sellaisilta kuin kirjoittajansa, ja jos tyyliin ei sovi täydellinen kirjakieli niin so what! :D Täydellistä kirjakieltä pääsee jo pelkkien koulukirjojenkin kautta lukemaan jos niikseen tulee ;)

      Heh, mä todellakin toivon että tämä raskas temuaminen punaisen lohikäärmeen kanssa tuottaa tulosta ja ensi kauden kisat olisivat astetta paremmat! :)

      Poista
  3. Mun mielestä tekstit ovat juurikin tämän blogin paras anti :P. Tykkään lukea sellasta tarkkaa, analysoivaa ja eritavoin pohdiskelevaa asiaa. Toisaalta sellaiset "jee kävin ratsastamassa ponilla" -blogit on monesti kivaa hyvänmielen luettavaa, mutta niissä blogeissa ainakin yleensä kuvilla ja muulla on usein isompi rooli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taidan livenäkin olla tunnettu siitä että selitän ja selitän asioita, kun vain voisi vastata sanalla "joo"- tyylisesti. Mutta pakko myöntää että kun pohdin näitä asioita täällä blogissa ääneen niin hyödyn itsekin esim valmennuksista enemmän. Eipähän tule vain käytyä ratsastelemassa, vaan "teen muistiinpanoja" tänne. Kunnon opiskelua siis! Hitto kun en tee samanlaista opiskelua mun koulun kohdalla.. :D

      Poista
  4. Mäkin tykkään sun blogista ja minulle sun puhekielinen, lörpöttelevä kirjoitustyyli on osa viehätystä. Koska lörpöttelet aitoa asiaa! Lisäksi arvostan korkealle sitä, että blogisi on varsin maanläheinen vaikka oletkin True Kilparatsastaja ja Treenari. Ei taida olla ihan kovin montaa tuolla tasolla kilpailevaa kouluratsastajaa joka kirjoittaisi rehtiä ja aidonoloista blogia, tai kirjoittaisi blogia ylipäätään. Blogisi kautta saa pikkuisen kurkistaa sinne todellisen kouluratsastuksen maailmaan.

    Kuvat ovat kiva bonus, mutta eivät saisi minusta olla koko homman ydin. Välillä tuntuu että blogeissa ratsastetaan vain jotta saadaan kuvia tai videoita. Eihän sen niin pitäisi mennä. Lisäksi olen niin puusilmä etten piittaa siitä onko kuva "kännykkälaatua" vai ihan tosisuper - fiilis välittyy mielestäni myös teknisesti huonommasta kuvasta. Kuvattomuus ei ole ikinä haitannut minua, ei sinun blogissasi tai muidenkaan. Videoita tykkään katsella, mieluiten ihan ääniraidan kanssa, koska niistä näkee kuvia paremmin kokonaisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HYvä sana! Lörpöttelevä, se on juuri sopiva kuin nyrkki silmään tämän blogin tyylille! :D

      Se maanläheisyys onkin kiva että se on säilynyt täällä, sillä miellän tosiaan itseni edelleen siksi tytöksi joka ratsastuskoulussa kävi ja ratsasti kaikkia hevosia jotka vain annettiin. Koskaan kun en ole päässyt siihen elämään missä on omat hepat ja peli ja vehkeet, niin uskon että näkemykseni on erilainen kuin osalla kilpailijoista. Ihan tavallisten hevosten kanssa on tehty töitä ja ihan tavallisilla talleilla.
      Videoita toivon myös että saisin jatkossa tehtyä enemmän. Niistäkin näkee itselleen niitä tärppejä ja voi jälleen elää uudelleen esim valmennusta tai kisarataa

      Poista
  5. Minäkin tykkään lukea blogiasi juuri hyvien tekstien takia. Kirjoitustyylisi kivan rento, mutta asiallinen, enkä ole häiritseviin virheisiin törmännyt. Itse olen aikuinen tätiratsastaja. Tekstisi antavat todella paljon ajattelemisen aihetta ratsatukseen. Pidän myös siitä, että täällä on kommentointi pysynyt asiallisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja jatkossa pidän kyllä huolenkin että tämä blogi ei ole kenenkään pahan olon purkupaikka ja keskustelu pysyy asiallisena! Mun puolesta voivat mennä tappelemaan ht.nettiin, mutta täällä en ala seuraamaan kenenkään purkaamista! :D Onneksi en ole joutunut vielä puuttumaan mihinkään "metelöintiin"

      Poista
  6. En ikinä ole blogisi kohdalla jäänyt miettimään kuvien tuoreutta, osaat valita mielestäni hyvin vanhoista kuvista osuvat kuvat tekstin yhteyteen - itse en taas tätä osaa ollenkaan, tuntuu että jos yritän sitä, aina tulee "ruma kokonaisuus" esteettisessä mielessä :D Ja olen samaa mieltä, teksti on se pääasia ja postaustahtisi on juuri sopiva, että ehtii lukea kaikki, mutta silti tulee tasaiseen tahtiin jotain tuoretta! Sultakin tulee kuitenkin aina tosi perusteellista pohdintaa, joten ne ei ole mitään minuutin nopea luku läpi vaan niihin pääsee kunnolla uppoutumaan :) ja siis tämä on vain hyvä juttu.

    Just juttelin T:n kanssa tuossa pari päivää sitten eri blogeista ja tokaisinkin, että Kootussa ravissa -blogin kaltaista vastaavaa blogia toivoisi tosi paljon estepuolelle myös! Kunnon analyyttista pohdintaa, josta voisi saada paljon ideoita ja ajatuksia omaankin tekemiseen :)

    Monta vuotta blogiasi lukeneena olette Hertan kanssa kehityksessänne ja työssänne kunnon inspiraation lähde itselleni! Joten jatka samaan malliin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä yritänkin vaalia että vaikka olisi vanha kuva niin sen täytyy liittyä tekstiin, vaikka edes jos puhutaan jostain tietystä askellajista niin ko askellaji esiintyy kuvassa!

      Heh, pitäiskö ruveta kirjoittelemaan estepostauksia? ;D Valitettavasti niistä teksteistä voisi hippasen puuttua se punainen lanka... :D

      Me jatketaan samaa mallia eli vauhti korjaa virheet ja täysillä eteen! :D

      Poista
  7. Mun mielestä sä kirjoitat tosi hyvin ja asiallisesti. Eikä mua haittaa jos lukemissani blogeissa on kirjoitusvirheitä. Teen niitä itsekkin kun mullekkin on noi yhdyssanat aika vaikeita:D Olen hyvä oikolukemaan niin en edes löydä virheitä kun vain luen!
    Tästä blogista on hyvä aloittelijankin ottaa mallia ;P Kuvia tykkään katsoa tekstin lisäksi varsinkin jos kirjoittaja osaa havainnollistaa ja käyttää kuvaa esimerkkinä. Ja sinä kyllä teet sen hyvin :)

    dresssageriding.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tosiaan hyvät kuvat kyllä havainnollistaa paremmin kuin se monen lauseen kautta selittäminen :)

      Poista
  8. Kiva postaus! Mun mielestä tän blogin teksti on hyvää ja kuvatkin useasti, vaikka välillä olisi kiva saada enemmän uusia kuvia :). Ja tää blogi on yks mun lemppareista senkin takia että täältä saa tosi paljon vinkkejä ja inspiraatiota omaan ratsastukseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritän aina saada uusia kuvia! :D Varsinkin nykyään kun mulla on ahkera hovikuvaaja käytössä, joka tahtoo aina tulla testailemaan asetuksia, ollaan koekaniineja ;)

      Poista
  9. Mulla on yllättävän samoja juttuja/ mielipiteitä näistä asioista, kuin sulla. Saan sun blogista todella paljon insipistä omaan ratsastukseen, vaikka oonkin tällanen tavoitteellinen puskaratsastaja;) Mun omassa blogissa pyrin kirjoittamaan tekstipainotteisia postauksia, mutta joskus, kun ei ole asiaa, tulee sen sijaan kuvia, mutta mielestäni se on parempi kuin ei mitään.
    Itsekään en jaksa postauksia suunnitella, mutta sen verran omia postauksiani valvon, etteivät ne keikahda yhtäkkiä päiväkirjan puolelle.

    Sun postauksia on todella kiva lukea, ja luen ne aina, aina, aina ja vielä kerran aina! Ne on todella hyvin kirjoitettuja, eivätkä pienet kirjoitusvirheet mua haittaa, vaikka sattuisinkin huomaamaan ne. Kiitos tästä blogista!

    Mun blogi: pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta niin mäkin olin tavoitteellinen puskaratsastaja, siitä pikkuhiljaa siirryin huomaamatta tavoitteelliseksi harrastajaksi, ja siitä tavoitteelliseksi harrastajakisaajaksi. Ei tavotteiden tartte olla olympialaisissa, tai ees kisoissa, mutta mun mielestä jokaisella ratsastajalla pitäisi olla tavoitteena oppia hyväksi ratsastajaksi, ihan sen hevosen hyvinvoinnin tähden. :)

      Poista
  10. Löysin blogisi kun nousin ensimmäisen kerran hevosen selkään ja aloitin rasastuksen reilut 2 vuotta sitten. Ihan huippublogi! Pidän juuri siitä kun analysoit ja pohdit. Selität niin että tällainen aloittelijakin ymmärtää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HYvä juttu! Mulle itseasissa kerran tuli kesätöissä työntekijä sanomaan "onko pöllöpallo Hertta tuttu sana?". Mietin ihan että miten voi tietää?! HÄnkin oli löytänyt vahingossa mun blogin kun oli alkanut ratsastamaan ja hän googletteli kaikkea ratsastukseen liittyvää. Aika hyvin google ohjaa näissä kouluratsastusjutuissa tänne, esim juuri ne "miten tämä ja tämä liike tehdään" :D

      Poista
  11. Mielestäni blogisi on erinomainen ja tykkään siitä, että se pyörii nimenomaan hevosten ja treenamisen ympärillä, en oikein tykkä lukea sitä kaikkea ylimääräistä muissa blogeissa. Osaat ilmaista ajatuksiasi hienosti ja kirjoituksistasi saa aina paljon ajateltavaa omaan ratsastukseen. Pystyt kirjoittamaan niin selkeästi, että tällainen tavallinen helppo B-A tasoinen köpöttelijäkin ymmärtää mitä tarkoitat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin jotenkin se himo on kirjoittaa treeneistä ja analysoida niitä, joten emmä ala väkisin kirjoittaman tänne mitään muuta "artikkeli" tyylistä juttua. En osaa, joten ei siitä tulisi hyvää jälkeäkään! :D

      Poista
  12. Hyvä teksti! Oho tajusin just tosta ekasta kuvasta, että mä oon 18-vuotias ja mun hepo 10-vuotias ja tänä vuonna pääsen ylioppilaaks! :D Toivottavasti meillekin tulis noin pitkä yhteinen taival

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JA voin vannoa että aika menee kuin siivillä! Vastahan mä otin Hertan kanssa noita kuvia... :D Vastahan Hertasta puhuttiin että se on nuori hevonen, ja nyt siitä puhutaan vanhuksena...

      Poista
  13. Hyvin kerrottu teksti! Itse olen tuota oikeinkirjoitusfriikki-luokkaan kuuluva henkilö, joten yhdyssanavirheet yms. turhauttavat välillä:D Mielestäni teksti on todellakin blogin tarkoitus ylipäätään. Omassa blogissani julkaisen harvoin tuoreita kuvia, kun niitä en saa hankittua. Tykkään kuitenkin kirjoittaa paljon ja ajatuksella. Olet taitava kirjoittaja ja postauksistasi olen saanut vinkkejä omaan ratsastukseen myös. Kiitos siis blogistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei jotenkin keskittyminen riitä kirjoitusvirheiden miettimiseen, vaikka tahtoisinkin :D Lukiossakin mun äikkä oli 8, palautteella että tekstiä on ja asiaa, mutta huomiota voisi kiinnittää pieniin pilkku, piste ja yhdyssana juttuihin... ;)

      Poista
  14. Kukas tuo viimeisen kuvan hevonen on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Hertan omistajan hevoslaumasta ainut ruuna! Leevi on esteheppa ja Hertan omistajan oma kasvatti, niinkuin kaikki tallin muut hepat, paitsi Hertta :)

      Poista
  15. Olipa mukava teksti! :) sun blogi on yksi suosikeistani ja täältä löytää aina inspiraatiota omaan tekemiseen. Kiitos siitä!

    Ihania noi yo-kuvat! Kamala kun siitäkin tapahtumasta on jo niin kauan. :D t. Yo vm 2009. Tunnistan muuten ton sun mekon, luulen ainakin, mulla oli samanlainen mutta valkomusta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheen moni sanoo että täältä löytää inspistä omaan tekemiseen, ja olen siihen pikkuhiljaa alkanut uskoa ja sitä mukaan aloin ajattelemaan enemmän siltä kantilta että lukijat saisin tsempattua mukaan kouluratsastuksen pariin ja miettimään omaa ratsastusta ja kaikkea. :) Lukijoiden ideahan ne treenivinkkipostaukset alun perin oli! Pitäisi niihin taas panostaa..

      Mä olin YO kans vuonna 09, ai kauheeta kuinka vanha ja kurppanen jo olen! :D Siitä on kohta 10 vuotta...
      Toi mekko on muistaakseni Vilasta...? ;) ja niitä oli kyllä mustavalkosinakin :D

      Poista
  16. Täälläkin ilmoittautuu yksi, jolle blogisi on ehdottomasti yksi lempiblogeista. Parasta on tosiaan tapasi selittää asiat niin, että niitä ymmärtää sekä ratsastuksen aloittelija että vaativan tason kouluratsastaja! Myös nöyrä ja työtäpelkäämätön asenteesi välittyy tekstin läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppujenlopuksi on tullut huomattua, että ratsastus on teorissa loppujen lopuksi varsin yksinkertaista, ja asiat voi selittää selvällä suomen kielellä, eikä vain "muotisanoja" käyttäen. Teoriassa kaikkihan on helppoa, mutta valitettavasti käytännössä harvemmin, mutta puolet työstä on jo tehty kun sitä mielessä käy läpi :)

      Poista
  17. Oon aikasemminkin sanonut, että tämä sinun blogi on inspiroinut mua aivan valtavasti omassa ratsastuksessani. Nimittäin tänään oltiin mun vuokrahevosen kanssa ekaa kertaa tunnilla! Tarina on vähän sama kuin sulla. Ajauduin vahingossa vuokraajaksi hiomattomalle timantille ja nyt tuntuu, että vain taivas on rajana. Opin joka kerta hevoselta uutta ja jotenkin motivoi tämä sun tarina siinä mielessä, että toivon joku päivä itse olevani yhtä hyvä! Me aloitellaan vasta HeB tasolla, vaan sinäkinhän oot siellä joskus ollut. Siispä, miksei minustakin tulisi noin hyvä?

    Jos haluat tosiaan käydä kurkkaamassa, niin blogi löytyy tästä osoitteesta, en tosin kirjoittele aivan niin tiheään kuin sinä :)

    www.hansaslife.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun tilanne silloin kun Herttaa aloin vuokraamaan oli suorastaan surkuhupaisa! joten todellakin jaksan uskoa että kyllä melkein kuka vaan voi kehittyä melkein mihin vaan kunhan vain saa hyvän hevosen allensa ja opetusta! Eikä hevosen tarvitse olla jo miljoonan kilpuri, mutta peruslaadukas riittä! :)

      Mä kävin kurkkimassa ja liityn kyllä lukijaksikin :)

      Poista
  18. Hehe, no siitä vaan lisäämään facessa ensin kaveriks! :D
    Voin kyllä avoimesti myöntää, että todellakin alla ei ole läheskään sadantonnin kilpureita (itseasiassa Hertan hankintahinta aikanaan varmaan naurattaisi monia) mutta ei auta kuin ratsastaa. Ja jos nyt ihan ehdoton vinkki pitäisi antaa niin paras vinkki on laittaa ne KAIKKI mahdolliset liikenevät rahat valmennuksiin. Mä ajattelen sen niin, että maksan hyvästä valmennuksesta mitä vaan, mutta tingin sen hinnan sitten muusta. Ei Hertta saa mitään tingelitangelia uutta kun ei mulla enää ole varaa mitään ostaa. KErran kun on laadukkaisiin kamoihin panostanut niin eipä niitä kovin usein tarvitse uusia.

    Ostaakko otsapanta (70e?) vai uusi ihana Spooksin/Pikeurin etc untuvatakki (helposti yli 100e...)...?
    Vai mennäkkö valmennukseen hintaan 50-100e?
    Ei mun tarvitse miettiä vastausta ainakaan tähän. Toki jos tilanne on se että voi ostaa noi kaikki plus sen valmennuksen niin olen kade, mutta näillä mennään! :)

    VastaaPoista
  19. Ihana postaus! Todella positiivinen :) itse kans käytän todella paljon aina hymiöitä, ei ilman niitä voi olla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Jotenkin tuntuu että jos en laita sopivaa hymiötä, viesti on töykeä! :D

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!