Kootussa Ravissa

30. maaliskuuta 2015

Haaveilua..

Nyt taidan olla kipeä.

Uusimman Hevoset ja Ratsastus-lehden mukana tuli jälleen Schockemöhlen orikuvasto.
Olen seurannut vierestä näitä varsahommia, ja siinä sivussa huomaamatta tutustunut jalostustoimintaan ja tapoihin. Itse en ole ikinä ajatellut omaa varsaa teettäväni, niin hullua ja riskialtista touhua mielestäni! Vaikkakin todella mielenkiintoista ja antoisaa seurata...

Nyt kuitenkin tein sen virheen ja menin selailemaan DVD:n oreja ja katsomaan netistä lisää.
Alkoi tälläinen "Dream Pedigree" mallailu, onhan Hertta kuitenkin tamma, vaikkei mikään kovin modernisukuinen. No mutta leikkiähän tämä... ;)

Tässä suosikkioreja. Ihan kuola lentää kun katson näitä!

* Kaikki kuvat ja videot Schockemöhlen sivuilta! *

1. Foundation

(Fidertanz - De Vito)




(Fürst Heinrich - Blue Hors Romancier)





3. Vivaldi

(Krack C - Jazz)




(Totilas - Don Frederico)




5. Sir Donnerhall

(Sandro Hit - Donnerhall)


6. Don Frederic

(Don Frederico - Wolkentanz I)




(Dancier - Rotspon)



8. Totilas (Pakkohan tämä on ottaa! ;) Jos hinnasta ei puhuttaisi! )

( Gribaldi - Glendale)


Tuossa nyt oli suosikit noista Schockemöhlen oreista. Kaikkihan ne ovat upeita, mutta näistä sukutaulu miellytti eniten. On niitä muitakin oreja jotka silmää miellyttää, mm Blue Hors Romanov, mutta tässä nyt oli käytetty hyvin markkinointia kun oriDVD tulee postiluukusta kyselemättä! ;)

Noh, aina saa haaveilla. 


29. maaliskuuta 2015

Skaalantarkistuskurssilla

Jälleen tämä näköjään jo perinteeksi muodostunut kurssilla demoilu on takana päin! Ja perinteen mukaan myös sitä samaa vanhaa "kekkulointia" käytiin harjoittelemassa. ;)

Tämä on niin oiva tilaisuus meille käydä vähän harjoittelemassa taas kouluaitojen sisällä oloa. Paikkana Hyyppärä on vanha tuttu, suoraan sanottuna Hertan vanha työpaikka. Ohjelmana on aina ollut joku helpon A:n rata, joten ei koskaan ole niin isoja paineita suorittaa, vaan nimenomaan voi mennä oikeasti keskittymään vain siihen rataan ja pelkkään perusratsastukseen. Saanpahan vielä ilmaiseksi rataharjoituksen noin parilla kymmenella tuomariarvostelulla kertaheitolla! Suorituksen jälkeen ratsastaja saa vielä ilmaisen lounaan, joten miksi jättäisin menemättä? ;)
Esitettiin Hertan kanssa uusi FEI Lapsiratsastajien joukkueohjelma. Se on tosiaan He A tasolla. Vaikka se onkin lasten ohjelma, niin se on silti hevosille tehty. Oikein kiva ja näppärä ohjelma.

Suorituksen purkutilaisuus on kaikista paras. Pääsen kuuntelemaan oikein kunnon juorut ja tärpit (ja kinastelut  mielipide-eroista ;) ) paikan päälle videoinnin kera. Jokainen kohta käydään läpi ja keskustellaan mitä numeroita olisi pitänyt antaa ja mitä muut antoivat ja miksi.
Tässä oikeasti oppii tosi paljon ihan näin ratsastajan näkökulmasta! Mitä ne tuomarit siellä haluaa, kuinka paljon oikeasti sijainti vaikuttaa näkemyseroihin jne. On myös jännä huomata kuinka erilaisia tuomareita on. Toinen katsoo pikkutarkkoja juttuja, toinen kokonaisuutta.

Olin ihan samaa mieltä melkein joka kohdasta tuomareiden kanssa. Oli siis hyvä perstuntuma mikä meni hyvin ja mikä huonosti.
Pääpiirteittäin meni ihan hyvin, mutta kun videolta katsoo niin miksen voisi olla paljon tarkempi? Nyt olen selkeästi radan ratsastuksessa hieman ruosteessa. Talviunilta täytyisi jo herätä! Kisakausi on ihan nurkan takana...
"Hups, en valmistellut siirtymää"-tunne tuli tänään parissa kohtaa radalla esiin. Alkutervehdyksen sukellus yllätti. Ensin tuntui ettei H edes ole pysähtymässä, tein isomman pidätteen ja jo se sukelsi. Paransin lopputervehdykseen.
Ensimminen laukanvaihto käynnin kautta oli todella töksähtävä ja sukeltava. Toinen käynnin kautta vaihto oli jo selvästi parempi, koska korjasin sen ja panostin kunnolla.
Kysymys siis kuuluu, miksi korjasin nämä siirtymiset vasta ensimmäisen mentyä pieleen? Miksi skarppasin ja keskityin vain pieleen menneen siirtymän jälkeen? Miksi en voisi ratsastaa niitä siirtymisiä aina yhtä tarkasti, kuin silloin kun se ensimmäinen kerta ei onnistunut?

Myös ylipäätänsä kun katsoin videolta menoa, huomasin että tasonlasku yleisesti ottaen on ihan törkeä kotiin verrattuna. Ratsastin tänään huvikseen kotona PSG radan läpi ja sama tapahtui kotona. Hertta on muutoin hyvä ja liikkuu hyvin, mutta kun alan keskittymään radanratsastamiseen, huonontuu meno vaikka se puhtaasti suorittaisi tehtävät.
Nyt ei auta kun mennä maneesiin sellaiseen aikaan ettei siellä varmasti ole ketään ja mennä ratsastamaan rataa läpi kuin kisatilanteessa. Mun pitää kyetä keskittymään yhtäaikaa sekä radan suorittamiseen että ratsastamiseen. Keskityn ihan liikaa siihen mitä tapahtuu seuraavaksi.
Tässä huomaa kun en aiemmin ole ikinä kotona päässyt ratsastamaan ratoja ennen kisoja läpi. Olen ne aina korkannut vasta kisoissa ekaa kertaa. Nyt on tilaa mennä sitä Yrjön rataa vaikka joka päivä.

Oikeasti... Nyt jokainen piste kotiin radalta! En anna niitä pisteitä enää kavereille vaan  omalla huolimattomuudella.
Jotain vikaa meissä on kun ei vaan osata! :D

27. maaliskuuta 2015

Arjen perustyöskentelyä

Hertta on ollut päivä päivältä taas enemmän geimeissä mukana. Ei olla tehty treeneissä mitään kamalan tähtitieteellistä, vain ihan perusasioita hinkataan. Toisaalta, tämä perusasioiden hinkkaus ei lopu koskaan ratsastuksessa!

Piruetteja, sarjoja ja sun muuta Yrjön asioita en ole edes tehnyt. Olen keskittynyt hevosen rehelliseen taipumiseen ja apuihin vastaamiseen. Olen ratsastanut paljon voltteja ja kulmia. Itseasiassa valmennuksessakin hinkattiin voltit ja kulmat kuntoon. Mun täytyy parantaa ja keskittyä niiden ratsastamiseen nyt tosissaan. Yllättävän vaikeaa, vaikka monesti kuulee "se on vain voltti", mutta siitäkin voi hyvin saada radalla numero 5 numero 8 sijaan, eli ei se ole itsestäänselvyys.

Ei pidä siis vähätellä voltteja ja kulmia. Valmentajakin jaksaa toitottaa että kulmien huolellinen ratsastaminen on ensi kesän kisaradoilla tuomarien lempiaihe, joihin he kiinnittävät huomiota.
Sinäällään Hertta taipuu hyvin kulmassa, mutta tuppaa mielellään vähän kaatumaan sisäpohjetta vasten. Se ei tee sitä kuitenkaan niin häiritsevästi, jolloin olen ollut liian höveli sen suhteen. Sen lisäksi, että se taipuu, täytyy sen toki myös säilyttää kokoaminen ja suoruus. Hevonen ei saa kaatua kaarteessa sisään, vaan runko taipuu eikä se saa rojahtaa.
Tarkkana saa siis olla sisäpohkeen kanssa. Hevosen tulee "kiertää" sisäpohje kuin aidantolppaa kiertäisi. Ei hevonen kaadu aidantolpan päälle huvikseen, ei se saa myöskään kaatua sisäpohkeen päälle. Ulkoavut ovat myös avainasemassa kulmassa, sillä haluan säilyttää hyvän tuen ulkoa koko kyljen matkalta. Kaulan taivutus ei ole tarkoitus, vaan rungon taivutus.
Eli sisäpohje taivuttaa, sisäohja asettaa liikkeen suuntaan. Ulkoavut pitävät tuen, mutta ulko-ohjalla tulee myödätä mukana.
Tärkeää on myös oma istunta kulman aikana. Jos ratsastajan oma ulkokylki on löysä kuin keitetty spagetti, mitä oletat hevosen tekevän? Pelastavan tilanteen tekemällä työn sun puolesta? Ehei!
Olen Airan istuntatunneilla huomannut kuinka tärkeää mun oman kylkien käyttö on! Mun heikompi kylki on vasen, samoin Hertan. Meillä siis kaarre oikeaan on vaikeampaa, koska H ei kanna vasemmasta ulkokyljestään, enkä minä. Heti kun itse keskityn pelkällä hengitystekniikalla kantamaan oman vasemman kyljen paranee kulman ratsastaminen huomattavasti!

Lisäksi yksi virhe meidän kohdalla on myös kulmien kohdalla ollut. Ravissa ja laukassa Hertta yrittää vajota liian matalaksi kaarteen aikana. Käytän sanaa sukeltaa etuosastaan. Tämä on niitä tärkeitä seikkoja mitkä pitää saada kitkettyä pois. Sen täytyy säilyttää niska korkeimpana kohtana myös kaarteen aikana, eikä se saa sukeltaa edestä. Voisin suoraan sanoa, että kokoaminen tippuu salamana jos annan sen sukeltaa. Hertan täytyy säilyttää kokoaminen myös taipuneena oli sitten kyseessä kaarre tai suoralla linjalla tehtävä taivutus.
Tässä riittää treeniä, mutta siksihän tässä treenataan että voisimme olla parempia.
Perustyöskentely on sellainen asia, jota treenataan koko hevosen elämän ajan, koulutustasosta riippumatta. Tahti, suoruus ja kokoaminen!

Kulmasta ulos, ja jatketaan kohti diagonaalia. Ulko-ohjan tulee antaa tilaa hevoselle asettumiseen ja taipumiseen.
C Janna Pehkonen
Kun asetamme sisäänpäin hevosta kaarteessa, täytyy myös muistaa myödätä ulko-ohjasta. En tarkoita että se tulisi heittää pois, mutta sen verran sieltä täytyy päästää että hevosella on mahdollisuus asettua ja taipua. Tuki on ja pysyy, mutta se seuraa taivutuksessa mukana!

Yksi hyvä harjoite aluksi millä olen nyt hinkannut niitä kulmia on sellainen, jossa lähestyn vaikka ravissa kulmaa, ennen kulmaa siirrän käyntiin ja ratsastan huolellisesti käynnissä kulman läpi. Voin myös tulla laukassa ja siirtää käyntiin. Näin en vahingossakaan vain huitaise kulmaa lävitse. Hertta ainakin rupeaa odottamaan jo siirtymistä käyntiin. Se keskittyy paremmin ja myös minä keskityn oikein tarkkaan kulman läpiratsastamiseen. Kun hevonen tuntuu hyvältä, teen myöhemmin kaikissa askellajeissa ilman siirtymiä kulman. Huomattavasti ainakin itselleni helpompaa jälkeenpäin suorittaa kulma, kun sen ratsastamisen on ensin pilkkonut osiin.
Toinen klassikkoharjoite on laittaa ne tötteröt kulmiin ja ratsastaa niiden ympäri. Haluan kuitenkin mieluummin mielikuvan, että se on mun sisäpohje, eikä tötterö, minkä ympäri ratsastetaan taipuneen kulman  läpi :)

Eilen treeneissä tein tosi näppärää harjoitetta. Tätä voi jo tehdä hyvin tasolta He B-A.

  • Liikun vain toisella pitkällä sivulla
  • Nostan laukan (käynnistä)  heti kulmasta tai sen jälkeen.
  • Laukkaan pitkän sivun harjoituslaukkaa
  • Siirryn suoraan käyntiin ennen seuraavaa kulmaa.
  • Kokoan käyntiä ja ratsastan takaosakäännöksen ja vaihdan suuntaa. Mitä kokeneempi ratsukko, sitä nopeammin voi tehdä takaosakäännöksen suoraan laukasta. 
  • Kun olen takaosakäännöksellä vaihtanut suuntaa, nostan miltei heti uuden kierroksen laukan ja laukkaan takaisin myötälaukassa pitkän sivun päähän seuraavan kulmaan ja toistan koko jutun uudelleen.
Tein tätä jatkuvasti, jolloin Hertta alkaa hieman ennakoimaan positiivisessa mielessä. Se rupeaa oikein odottamaan koska pyydän pysähtymään, jolloin hevonen on tosi valmisteltuna. Siirtymät käyntiin paranevat kerta kerralta kun  hevonen tietää tasantarkkaan mitä tehdä. Myös laukannostoa se odottaa, ei tarvitse kuin vähän nitkauttaa sisäistuinluulla ja se jo nostaa laukan. Ja mikä parasta, se nosto on hyvä. Se oikein ponnistaa takaosansa päällä ja minä keskityn vain antamaan tilaa edestä, jotta etuosa nousee myös. 
Tykkään tälläisistä näpertämisharjoituksista!

hmm... Miksiköhän kaikki mun kaverit sano Herttaa kameliksi..? ;)
Hertta nauttii kevätauringosta
Muutoin päiväohjelmaamme on kuulunut maastoilua nyt kun pohjat alkavat olla paremmat. Muutamia jäisiä paikkoja on vielä, mutta toivonmukaan kohta saisin jo ruuvata hokit pois. Kyllä se kesä sieltä tulee! Ei mene edes kauaa enää kun Herttakin pääsee laitumelle!

Ensi viikolla aletaan taas lisäämään piruettitreeniä ja sarjoja katsotaan kuntoon. Sain muuten kutsun jälleen demoratsukoksi huomiseksi Hyppäärään ESRAn järjestämään tuomareiden skaalantarkistuskurssille!
Menemme siis Hertan kanssa sinne rataharjoitusmielessä. Ei se hevonen tiedä ettei se ole edes kisatilanne. ;) Ohjelmana meille annettiin uusi FEI:n Lasten joukkueohjelma. Se on He A tasoinen. Laitanpa tapahtumasta raporttia ja toivonmukaan saan kuviakin!

26. maaliskuuta 2015

Vierailu Veljekset Wahlstenilla

*Postaus toteutettu yhteistyössä Velj. Wahlstenin kanssa.*

Osa varmaan on jo muista blogeista lukenut bloggaajamiitistä Wahlstenilla Lahdessa viime lauantailta. Pääsin itsekin osallistumaan kyseiseen tapahtumaan ja voin sanoa, että onneksi pääsin paikanpäälle!



Veljeksten Wahlsten on ollut minulle samalla hyvin tuttu, mutta samalla vieras. Olen aina tiennyt sen olemassaolon, mutta olettanut sen olevan enemmän ravipuolen juttuja yksittäisiä ratsastustarvikkeita lukuunottamatta. Väärässä olin! Vai pitäisikö sanoa, että olin pahasti jäljessä...
Ennen asia olikin näin, mutta koko ajan Wahlstenin tarvikkeita on alkanut näkymään myös ratsupuolella, ja hyvä niin!
Tuttuja tuotteita minulle ennestään oli tietenkin Horse Comfort loimien muodossa, mutta enpäs tiennyt sen olevan Wahlstenin merkki. Ihan olen tynnyrissä elänyt!
Nykypäivänä Wahlstenilta saa käytännössä kaiken niin ratsu- kuin ravihevosellekin. Wahlstenilla on omat tuotemerkit W-Profile ja W- Healing. W- Profile onkin ainut hevostuotesarja jolle on myönnetty suomalainen avainlipputunnus.







Myös pienimmille poneille saa ihan omat laatusuitset vaikka mittatilauksena jos hyllystä ei löydy. 

Tämä muistivihko olisi minulle kouluun hyvä...



Meinasin ostaa tuon korun, mutta onneksi se löytyi pienestä lahjakassista joka saatiin mukaan! 


Lauantaina kun saavuimme paikanpäälle, saimme ensin kuulla Wahlstenin historiasta. Enpä olisi arvannut että yritys on perustettu jo vuonna 1918. Kävimme läpi myös ruokinta-asioita, ja kuulimme monista eri lisäravinteista joita valikoimista löytyy. Loppujenlopuksi itse myös ostin erään edullisen "rauhoittavan" valmisteen Good as Gold- pastan. Se sisältää B ja E vitamiineja sekö tryptofaania. Tästä tuotteesta olen kuullu ennenkin toimivana tuotteena, joten päätin ostaa sen testiin. Se ei ole doping-valmiste, joten sitä voi hyvin käyttää ennen kisoja.

Tuollaisen tuubin ostin Hertalle testiin kuljetusten ja kisojen yhteyteen. Maksoi vain 9,50€ tarjouksessa. :)
Muita itseäni kiinnostavia ravintolisiä oli mm. Calphormin, joka tukee luuston ja nivelten kehitystä etenkin varsoilla. Olen törmännyt monessa tapauksessa varsojen irtopaloihin ja hevosten luusto-ongelmiin, ja tästä tuotteesta on ihan tutkittua tietoa siitä, että se vähensi huomattavasti varsoilla esiintyviä irtopaloja. Jos joskus itselläni on varsoja, niin aivan varmasti kokeilemisen arvoinen. Olen lukenut uusia tutkimuksia, joissa aiemmin on väitetty että irtopalat olisivat perinnöllisiä, mutta nykytutkimuksissa on löydetty huomattava yhteys liittyen ruokintaan. Oikealla ruokinnalla voidaan ehkäistä jo kantavana olevasta tammasta lähtien irtopaloja varsoilla!

Faktaa Calphorminin tehosta

Myös mahahaavan hoitoon ja ehkäisyyn tarkoitettu valmiste GNF herätti mielenkiintoa, sillä Hertalla on mahahaavatausta historiassaan. GNF tasapainottaa vatsaa ja hoitaa jo syntyneitä 1 ja 2 tason mahahaavaumia. Se myös minimoi mahalaukun seinämän altistumista mahan happamalle sisällölle.



Kiertelimme myöhemmin showroomissa ja kuuntelimme esittelyjä eri tuotteista. Eniten itseäni kiinnostivat Horse Comfortin loimet ja W Profilen nahkatuotteet. Itselleni ainakin heräsi tunne, että tahdon tukea suomalaista työtä. Miksi edes tilaisin ulkomailta tavaraa kun näinkin paljon laadukkaita tuotteita saa ihan niinkin läheltä kuin Lahti ja asioiminen on helppoa.
W-Profilen suitsissa olen ennenkin miettinyt sitä, että niihin on helppo saada varaosia jos vanha rikkoutuu. On myös helppoa tilata mittatilauksena omat suitset, eikä tilauksia tarvitse aina tehdä suoraan Wahlstenille tai heidän liikkeessään, vaan tuotteen voi  tilata jälleenmyyjien kautta sinne mikä on lähimpänä itseä. Itse käytän esim. paljon Keravan Horse & Rideria, ja heidänkin kautta onnistuu helposti Wahlstenin nahkavarusteiden tilaaminen! Voi tilata joko yksittäisen poskihihnan tai kokonaisen suitsisetin. Ihan saa ostaa juuri sellaisen setin kuin itse haluaa, vaikka Cob kokoinen turpahihna Full kokoisiin suitsiin. No problem.










Wahlstenin käsintehdyt nahkavarusteet ovat kyllä todella kauniita. Haaveissa kunnon nahkariimu, joka kestää sitten loppuelämän.

Värimaailmaa on jokaiseen makuun!

Loppupäivänä pääsimme kiertelemään itse tehtään ja tuotannon puolelle, sekä varastoon. Enpä olisi uskonut että sitä tilaa on niin paljon! Ei ole mikään pikkuliike sittenkään, vaikka näin olen luullut. Nyt kun on tutustunut yritykseen, niin en ihmettelekkään. Yritys on kuitenkin maahantuojana monelle merkille (mm. Lami-Cell) ja näitä suomalaisia tuotteita myydään todella paljon myös ulkomaille, joten vientiäkin on. Varastot ovat sitten sen mukaiset!

Varastossa oli uunituoreita nahkavarusteita pilvin pimein. Oli myös hassua nähdä nahka alkuperäisessä muodossaan kun se tehtaaseen saapuu. Kun katsoo isoa mattorullaa ei tulisi mieleenkään että noista kuoriutuu joskus kankisuitset!
Wahlsten tekee paljon ravimiesten ajopukuja. Ajopukuja tarvitaan monta yhtä henkeä kohden, raveissa ja harjoituksissa on käsittääkseni omansa ja täytyy niitä olla paljon varalla käyttöön, kun toiset on pesussa tai korjauksessa. Reilussa päivässä on mahdollista saada itselleen mittatilausajohaalari Wahlstenilta ja paljon niitä tehdäänkin! Jos ratsuihmiset panostavat satulaan tuhansia, niin ravimiehillä taitaa mennä pukuihin vielä enemmän!



Mitä laitetaan?
Siinä on tulevat suitset? Tai jalustinremmit?


Hyväksi kehutut jalustinremmit.
Shoppailulta ei myöskään vältytty. Itselläni tällä hetkellä on tosi tiukka budjetti, mutta asetin itselleni kattorajan. Maksimissaan 40 eurolla saan ostaa jotain. Mukaan tarttui alennettuun hintaan ihana satulahuopa, joka istuu Hertan hassuun selkään mainiosti, sekä tuota Good as Gold rauhoittavaa pastaa. Nyt voin sitten testailla tosissaan tätä tuotetta. Hintakaan tälle ei ollut huima, tarjouksessa vain 9,50€.

Tosi istuva huopa! Hertan isolle säälle jää tilaa ja huopa on napakka. Ja onhan se kauniskin rusetteineen. ;)
Päivä oli todella mukava ja antoisa! Oli hienoa tavata ensikertaa ihan livenä muita bloggaajia! En tuntenut oikeastaan ketään entuudestaan, paitsi Roosan Horseriderteamin kautta.
 Iso kiitos Siirille tapahtuman järjestämisestä, hienoa että pyritään luomaan yhteisöllisyyttä hevosmaailmaan oma-aloitteisesti! :) Kiitos myös muille bloggaajille, oli kiva tutustua ja toivottavasti törmäillään myöhemminkin.

Löydettiin tyylikkäät tiimilakit. ;)  Hyvin ajaisi asiansa myös ratsupuolella!
Kuvissa seurana Jolanda ja tilaisuuden järjestänyt Siiri :)
Kotona tutkailtiin goodiepackia mun kissan kanssa. :)
Kiinnostuitko?
Klikkaa itsesi Velj. Wahlstenin sivuille www.veljwahlsten.com
tai suoraan kuvastoon TÄSTÄ.
Kannattaa myös tykätä Wahlstenista Facenookissa niin pysyt menossa mukana. :)

23. maaliskuuta 2015

Aivot mukaan!

Nyt kun Hertta on palaillut takaisin hommiin huiman viikon mittaiselta lomaltaan, olen huomannut että ne pikkuongelmat nostavat päätään.
Hertta on aluksi rennon letkeä aina, mutta kun se lämpiää, se lämpenee myös korvien välistä. Kevyestä hölkkäilystä ei meinaa tulla mitään lämmittelyjen jälkeen kun mamma tahtoisi pinkoa ties mitä hiihtoa pitkin maneesia "all in" meiningillä.
Nyt kun se on ollut kevyellä, on tämä korostunut nyt töihin palattua. Hermot meinaa mennä kun avut menevät kuuroille korville. Välillä reagoidaan pohkeeseen ja välillä reagoidaan, tai oikeastaan ei reagoida ohjaan. Painetaa ohjalle tai sitten ei paineta ja killutaan taas liian korkeassa muodossa.

Ratkaisu tähän ei löydy siitä, että keventelen ja hyssyttelen "soosooo rauhoitus nyt". Se vain lietsoo Herttaa lisää. Se ikäänkuin ottaa sen rauhoittelun tietynlaisena vapautena ja sanoo soronoo. Ei auta hinkata pääty-ympyrällä ja välillä vaihtaa suuntaa ja miettiä vain onko oikea kevennys. Tähän sorruin itsekin kun ajattelin loman jäljiltä meneväni vain kevyesti. Se, että menee kevyesti, ei tarkoita sitä etteikö voisi vaatia ja tehdä hevosen kanssa asioita.
Tämä antoi  taas itselleni postausideaa. Jouduin jälleen miettimään mitä teen, jotta pääsen tästä rasittavasta tavasta eroon.

c Janna Pehkonen
Jos Hertan kanssa ei ratsasta 110% keskittyneesti, se ottaa ohjat omiin käsiinsä ja yleensä suoraan sanottuna sinkoilee. En tarkoita että se pitää kyykyttää ja istuttaa alas ja antaa raipan viuhua, jotta se kunnioittaa ja keskittyy. Tarkoitan sitä, että mun täytyy olla ajatusteni kanssa koko ajan kaksi-kolme askelta sitä edellä! Teetän sillä töitä, jotta sillä ei oikeasti ole aikaa kuin kuunnella mua ja joka ikistä apua mitä sille annan. Ei hevonen voi keskittyä yhtäaikaan lukemaan mainoksia ja kuuntelemaan opetusta. Se ei voi tehdä kahta asiaa yhtäaikaa (vähän niinkuin miehet. ;) )
Tämän  huomaa jo valmennuksissa. Ei Hertta valmennuksissa sinkoile... Miksi?
No siksi, että minä kuuntelen valmentajaa, jolloin keskityn. Hertta kuuntelee mua.
Sitten kun menen yksin, keskittymiseni herpaantuu. Samoin hevosen.

Viime postauksessa käytiin läpi sanontoja ratsastuksessa. Yksi parhaista on tosiaan se, että "pidä itsellesi tuntia". Kas kummaa kun auttaa keskittymään kun kuvittelee mitä se valmentaja pikkupiruna huutelee siinä olkapäällä!

Mieti itsellesi jo valmiiksi ratsastettava tie. Mene kolmikaarista. Tee jokaiseen kolmikaarisen kaarteeseen voltti. Tsekkaa asetus ja taivutus. Runko taipuu, ei kaula.
Tee siksak sulkuväistöä, mieti jo linja. Tee laukka-käynti (tai mitä vaan siirtymiä) siirtymisiä jokaiseen kirjaimeen pitkin maneesin tai kentän aitoja. Tee itsellesi jokaiseen kirjaimeen kiintopiste. Tee jotain jokaisen kirjaimen kohdalla!
Tee A:ssa voltti. Tee B:ssä pysähdys. Tee C:ssä laukannosto... Ihan mitä vaan!

Pääasia on, että kokoajan teet jotain. Kokoajan sulla on mielessä joku juttu mitä seuraavaksi teet. Valmistele.
Ja kas kummaa... Hevonen keskittyy sinuun 200%, eikä aikaa jää muuhun poukkoiluun. :)

Älä keventele ja haahuile ilman päämäärää. Aseta aina jokin tehtävä ja tavoite itsellesi!

Kun Hertta keskittyisi hommiin, jäisi tälläiset "napsahdukset" pois. ;)
Rasahduksia ja pommin laukauksia ei kuule kun keskittyy sata lasissa johonkin. :)

19. maaliskuuta 2015

Hyviä sanontoja

Tuli mieleeni listata kaikkialta hyväksi toteamia lausahduksia tai sanontoja mitä ratsastuksessa on käytetty luomaan mielikuvia oppimisen tueksi, sekä yleisesti mieltä tsemppaavia lainauksia. Olen näitä poiminut valmennuksista, klinikoilta, ratsastuskouluajoilta etc.

Listaan näitä omia suosikkejani ylös. Itseäni nämä ovat auttaneet juuri hahmottamaan sitä tunnetta miltä jonkun oikein suoritetun liikkeen pitäisi tuntua. Toiset ovat klassikoita, toiset mielikuvituksellisempia kuin toiset, mutta varmasti jokainen löytää itselleen omia lemppareita.

- "Lyhennä takaa, älä edestä."

- "Kokoa vatsalihaksilla, ihankuin polkisit kuntopyörää takaperin, miten silloin käytät vatsalihaksia?"

- "Ota jaloillasi hevonen isoon karhunhalaukseen. Istu niin tiivisti sen ympärillä."

- "Hae selässä sitä tunnetta, että olisit hevosen kanssa liimautunut yhteen. Ei ratsastajaa hevosen päällä, vaan ratsukko yhdessä."

- "Käytä niitä pohkeita, keskutele niillä hevosen kanssa!"

- "Se hevonen on juuri niin hyvä tai huono, millaiseksi sä sen ratsastat."


- "Käytä vatsalihaksia, kuvittele että isken sua nyrkillä mahaan. Mitä teet vatsalihaksilla suojataksesi itseäsi?"

- "Pidä itsellesi valmennusta ratsastaessa. Vaikka ääneen. Se auttaa keskittymään"

- "Puolipidäte valmistelee hevosta. Sen voi tehdä vain vatsalihaksilla. "

- "Puolipidäte ei ole pidäte."

- "Ratsasta takaa eteen ja nappaa liike-energia aina takajaloista selänläpi, käsien kautta takaisin pohkeeseen."

- "Ajattele aina eteen"

- "Quitters never win, winners never quit"

- "Treenaa kuin et olisi koskaan voittanut, kilpaile niinkuin et olisi koskaan hävinnyt" 

- " Kun kevennät, kuvittele että pitäisit tarjotinta joka on täynnä shamppanjalaseja. Tarjottimen pitää pysyä suorassa"

- " Mitä tapahtuu jos poljet pyörää ja samalla jarrutat käsijarrulla?"

- " Jaa hevonen 3 osaan. 1/3 sijaitsee satulan takana, 2/3 satulan edessä. Eli lyhennä takaa!"




Mitä lukijoilla tulee mieleen?
Mitä olette itse kuulleet sanottavat valmennuksissa/treeneissä mielikuvia joilla ymmärtää oppimaansa?
Jakakaa ihmeessä näitä! :)

EDIT!


Sain teiltä lukijoilta niin paljon hyviä sanontoja ja vinkkejä lisää, joten lisään niitä tähän postaukseen sitä mukaan kun niitä kommentoitte. :) Tästä tulee nyt superlista!

Lukijoiden vinkit:
-Ratsastajan pitää kädellä etsiä tuntumaa hevosen suuhun, hevosen ei kuulu etsiä tuntumaa sun käteen.

-Hevonen on ihan yhtä nopea ja notkea kuin sinä itsekin.


-Jos maassa olet jäykkä ja huonokuntoinen, et hevosen selässäkään muutu notkeaksi, kestäväksi ja joustavaksi.


-Jos ei ole ulko-ohjaa, ei ole ulkolapaa. Jos ei ole ulkolapaa, ei ole koko hevosta.


Ajattele, että ylävartalo on kolme erikokoista laatikkoa, joiden koko kasvaa alhaalta ylöspäin, eli pienin laatikko on alhaalla. Jos pino kallistuu, päällimmäiset laatikot putoavat.

 "painoa on just sen verran kädellä, mitä siihen itse laitat"

"ajattele, että jalustimella on kallis jalokivi, joka ei saa mennä rikki, mutta ei myöskään pudota"

"istu häntäsi päällä"

"Ajattele, että sun hevonen on kun hiekkakeko. Kokoat sitä korkeammaksi kasaksi jaloilla sivuista ja takaa, ja sun käsi kertoo hevoselle mihin sen keon pitää loppua edestä."

- "Rentouta ristiselkä, hevosen selkä voi olla vaan yhtä letkeä kun ratsastajan."

- "Mitä ikinä sun tekeekin mieli tehdä kädellä, tee se aina ensin jalalla ja mieti vasta sitten tarviiko sun käyttää koko ohjaa."

- "Laukassa istunta tekee kananmunanmuotoista rataa."

- "Nosta laukka sillon kun keventäessä istuisit alas."

- "Sun istunnan pitää luoda sellainen imu ylöspäin, että se hevonen nousee sun mukana eikä lössähdä." (tää liittyi tohon polkupyörän takaperin polkemiseen btw :D)

- "Käsi on hevoselle seinä. Kun käsi pysähtyy, hevonen pysähtyy. Ensin sen turpa voi vähän hipaista sitä seinää, mutta sitten kun sen otsa on sitä seinää vasten niin se ei enää yksinkertaisesti pääse siitä eteenpäin. Kuvittele mielessäs aina tiiliseinä kun pysäytät hevosen."


- " Pohkeenväistössä: kuvittele, että sulla istuu kissa olkapäällä!"

"aattele et sul on tikku joka pistää sua leukaan ku lasket päätä" tai "nuora joka vetää sua kohti kattoa"

- "Kyran potkukelkka ilmiö"

"kuvittele, että sulla roikkuu painot kyynärpäissä"

"Eihän autokaan liiku, jos käkkäri on päällä. Päästä käsijarru ja kas kummaa, ei tarvii punkea!"


Ajattele, että kädet ovat kuin auton ratti; jos vedät oikeasta ohjasta mutta et päästä vasemmasta, ei ratti käänny (eikä hevonenkaan).

"Varpaat ylös, me ollaan ratsastustunnilla eikä balettitunnilla!"


- "Mites tää oppi jota hoet mulle? ;) "Kuvittele että pidätät ripulia!!" aktivoi kivasti vatsalihaksia :D " (No mutta kokeilkaa, se toimii... x) )

Suoralla suoraan, suoralla hevosella!


- Jos hevonen ei kulje suorana, se ei voi myöskään taipua.

- Matala käsi = kova käsi - kanna kädet!

- On parempi tehdä muutama hyvä askel, kuin monta huonoa. (Esim. väistöissä)

- Puolipidätettä mulle on yritetty opettaa mm. "pidätä pissaa", "yski vatsalihaksilla", "kova kakka tulossa" 

- "Pidä ja hellitä ja pidä ja hellitä ja pidä ja hellitä... / käännä ja päästä ja käännä ja päästä..."

"kuvittele kananmunat ohjien lisäksi käsiin, jos puristat liikaa ne menevät rikki"

"From behind over the back in to the hand" (Erittäin hyvä!!)

- "
ongelmaa pitää lähteä ratkaisemaan aina siltä puolelta, jossa sitä ei kuvittelisi olevan. Esim jos hevonen painaa oikealle ohjalle, johtuu se siitä, että se on vasemmalta tyhjä. Tai jos hevonen ei halua taipua oikealle, se ei halua venyttää vasenta kylkeään"

18. maaliskuuta 2015

Vihreää valoa klinikalta!

Nonniin. Vermosta tultu lompakko paljon kevyempänä (yhyy) ja Hertta terveeksi todettuna... :D
Pitikö se nyt raahata sinne asti vain toteamaan, että ei tää kyllä onnu..? Palataanpa asiaan tarkemmin.

Aamulla kun menin tallille kokeilin tietenkin heti ensin kintun miltä tuntuu. Edellisenä päivänä se oli illalla ollut vielä lämmin ja liinassa oikeaan kierrokseen juoksuttaessa se oli lievästi epäpuhdas. Tottakai kaikki tämä oli kadonnut kuin tuhka tuuleen kun lääkäriin pitäisi mennä! Jalka oli viileä ja kuiva aamulla... En kuitenkaan tahtonut peruuttaa aikaa. Jos nyt kuitenkin ammatillainen katsoisi sitä ja vaikka ultrataan varmuudeksi, jotta saadaan lupa jatkaa treenejä.

Klinikalla Hertta käyttäytyi kuin mikäkin nuorikko... Eläinlääkäri tutki ja kopeloi hevosta läpi, ja totesi "laitetaan sille pieni rauhoite ennenkuin mennään juoksemaan...". Hertta 17 wee piti siis rauhoittaa ontumatutkimukseen... ;)
Kun käveltiin pihalle, oli mulla liinan päässä kävellessä häntä selän päällä väärinpäin poukkoileva villivarsa, joka puhisi ja päristeli pitkin Vermon varikkoaluetta. Ääni ainakin kantautui kauas. Se kuulosti ihan dinosaurukselta. Eläinlääkäri sanoi "Sen rauhoitteen olisi jo pitänyt vaikuttaa..." ;)

Kyllä Hertta siitä sitten tasottui kun juostiin edes takasin suoralla. Ilmeisesti tylsää hommaa. ;)
Kuitenkin aina kun radalta kuului ravurien kavioiden kopse, niin äkkiä herätys horroksesta ja häntä tötterölle ja puhisemaan taas niin että koko Espoo kaikuu!
Harvemmin sitä kuulee että hevonen pitää rauhoittaa juoksutusta varten. Itse kaikki piikitykset ja ultraukset kyllä sujui sitten selvinpäin, mutta narun päässä tepastelu ei... :D
Kuvitelkaa tämä asento Vermon raviradan varikkoalueelle, suitset päässä, Norppa roikkumassa liinan jatkeena, ja hevonen siis rauhotettuna.. :D
Tuloksena oli, että suoralla H ei reagoinut ollenkaan taivutuksiin. Ympyrällä se oikea etujalka oli välillä hieman epämääräinen kovalla alustalla, muttei pehmeällä. Oikean jalan kavionivel puudutettiin, ja askellus parani hieman, mutta eläinlääkärin mukaan tämä oli aika mitätön huomio. Eläinlääkäri kuitenkin kiinnitti eniten huomiota siihen Hertan heikoimpaan lenkkiin, eli vasempaan takajalkaan. Häntä häiritsi se enemmän kuin se oikea etunen minkä takia tultiinkin.
Kerroin kuitenkin sen olleen aina Hertan huonoin jalka, joka näkyy välillä voimaa ja kokoamista vaativissa tehtävissä heikkoutena. Se on kuitenkin tämän talven aikana suoristunut ja treenannut niin paljon, että heikkous on vähentynyt ja hevonen kulkee paremmin kuin koskaan.
Tämän vuoksi emme kuvanneet kuitenkaan sitä vasenta takajalkaa. Vasen takapolvi jodipliistrattiin, joka oli erittäin nopea ja helppo toimenpide, ja siitä ei aiheudu edes sairaslomaa. Ikäänkuin aktivoidaan oma keho "keskittymään" sinne vasemman takapolven alueelle, jotta ko. alue saisi enemmän "huoltoa".

Oikea etunen ultrattiin vielä polven ja jänteen kohdilta, mutta sieltä ei löytynyt mitään. Päinvastoin Hertan ikäiselle hevoselle erittäin siistit ja kuivat jalat, jossa ei moitittavaa säären alueelta. Vastausta tälle oudolle lämpöilylle oikean etujalan kohdalta ei löytynyt, mutta toistaalta, näyttää siltä että mitä ikinä olikaan, se meni ohi. Hyvä niin. Vielä 2 päivää mennään kevyellä (saa ratsastaa) mutta sitten saa jo alkaa lisäämään treeniä, tietenkin hevosta kuunnellen.

Olkoon tämä keissi sitten vaikka "Hertan vuosikontrolli" nimellä! Tai "VetCheck" kisakautta varten... Yritän epätoivoisesti keksiä hyvää ja tärkeää syytä tälle klinikkakäynnille, ettei rahat vain menneet "hukkaan". ;) Kiitokset luotto-Essille avusta klinikalla! Ja pahoittelut mustelmista, joita Hertta aiheutti. ;)

Mukava kuitenkin kuulla että hevonen on hyvässä kunnossa ja saadaan luvan kanssa jatkaa treenejä vanhan teräsmummon kanssa. Kroppa alkaa jo vanheta, mutta korvienväli ilmeisesti ei.

Sitä odotellessa...

16. maaliskuuta 2015

Suuntaamme varuiksi Vermoon

Hertan koipi on parempi jo, mutta edelleen mua häiritsee jatkuva lämpö koko jalassa polvesta alaspäin. Eikä se liinan päässä ole ihan niin letkeä kuin normaalisti, varsinkaan oikeassa kierroksessa jossa ko. jalka on sisäjalkana. Varasin siis ajan Vermoon, jotta käydään tsekkaamassa kaikilta varuilta mikä vaivaa! En usko että olisi mitään hirveää, sillä ei Hertta kovin kipeältä vaikuta. Kävin sen kanssa maastokävelyllä lauantaina, ja hyvä että sain sen piettyä käsissä... :D oli kevyttä menoa ja Hertalla oli hauskaa! Mulla ei. ;)

Veikkasin että H on kolauttanut jalkansa johonkin, tai sitten siellä kaviossa lymyää paise. Hertalla oli pari vuotta sitten paise kengityksen jäljiltä samassa jalassa, ja se oli silloinkin epämääräinen. Paise paljastui vasta muutama kk myöhemmin kun se oli jo puhjennut. Se huomattiin seuraavassa kengityksessä, kun paise oli jättänyt kavioon lohkeaman ja eräänlaisen "kraaterin" kavion sisään haurastunutta kaviota. Se vuoltiin pois ja ongelma ratkesi. Nyt en kuitenkaan halua odotella ja ihmetellä vastaavaa aikaa, vaan tutkitaan nyt ja toivoitaan että syy löytyy jolloin ollaan jälleen viisaampia ja tiedetään miten jatkossa tehdään. En tahdo vain odotella ja pyöritellä peukaloita "koskakohan tuo menee ohi". Moni on kokeillut Hertan jalkoja ja sanonut etteivät huomaa isoa eroa. Minä silti huomaan ja tunnen tuon hevosen 8 vuoden ajalta jo sen verran hyvin, että tämä täti ei jätä asioita huomiotta!

Tänään kävin aamulla heti pyöräyttänässä liinassa ja huomasin että oikea kavio on ihan hieman lohjennut yhden naulan vierestä. Tämä herätti epäilyt että olisiko siellä taas paise piileskelemässä, kun sellainen aiheutti viimeksikin lohkeeman. No mutta! Se selviää Vermossa. :)

Kiitos vielä lukijoille kokemuksista mitä laitoitte teidän hevosten "mysteeriontumisista". Kaikki kokemukset kartuttavat tietoa lisää, ja mielenkiinnolla kuuntelen lisää teidän kertomuksia hevostenne jalkaongelmista!
Saa kommentoida, mielenkiinnolla luen. :)

Muutama kuva lauantain päiväkävelyltä!




14. maaliskuuta 2015

Tuotetestauksessa Cera-Heal selänlämmitin

*Tämä postaus on toteutettu yhdessä Blogitallin ja Suskin Puodin kanssa*



Sain Blogitallin kautta Suskin Puodista tuotetestaukseen Cera Healin selänlämmittimen! Olen tälläistä vähän salaa havitellut, mutta aina on ollut jotain muuta hankintalistalla niin tämä on vain jäänyt ei-niin-tärkeänä-hankintana ostamatta. Cera-Heal oli merkkinä minulle vieras, mutta kun perehdyin enemmän, niin huomasin sen olevan samalla idealla toimiva kuin Back on Track.
Nyt tuli sitten mahdollisuus saada kokeiluun tämä selkäloimi, joten innolla odotin! Cera-Healilla on myös muita tuotteita, joita voi käydä katsomassa esim. Suskin Puodin sivuilta. 

Cera-Healin selkäloimesta sanotaan sen sivuilla näin:
"Koko 100cmx120cm.
Käytetään paikallisiin selän lihasongelmiin sekä notkeuttamaan selkää.
Loimessa 4 kpl metallisia D-renkaita.
Cera-Healin sisältämä keraaminen aine heijastaa hevosen omaa lämpöä takaisin ja vaikuttaa lämmittävästi hoitaen syvälle koko kehoon.
Lämpöterapia on hyvin tunnettu menetelmä, joka lievittää ja hoitaa vammoja niin lihaksissa, jänteissä kuin nivelissäkin.
Kun käytät hevosellasi Cera-Heal-tuotteita, niiden ainutlaatuinen miellyttävä ja hoitava lämpö auttaa alentamaan turvotusta ja pehmentää tai jopa poistaa sen ilman että siihen tarvittaisiin linimenttiä tai lääkehauteita.
Cera-Heal-tuotteet ovat erinomaisia estämään vammojen syntyä sekä auttamaan vammoista toipumista.

Materiaali: Polyesteri keraaminen tekstiili 27%, polyesteri 28%, puuvilla 45%."

Materiaalina loimessa on päällä fleeceä, ja sisäpuolelta siinä on hassuja "kuminäppyölöitä" niinkuin puutarhahanskoissa. Se on siis vähän "tahmea" sisältä, joten se auttaa liukumisen estossa. 

Loimen koko on 100cm x 120cm. Hertta on aika pitkärunkoinen ja leveä hevonen, joten sille se on vähän nafti, mutta periaatteessa "normaalikokoiselle" hevoselle peittää varmasti enemmän selkää.
Toki loimea voi pitää taaempana, mitä minä pidän tässä kuvassa.



Hertta ei varsinaisesti ole selästään huono tai jumissa, mutta se osaa jännittää selkäänsä tosi helposti. Esimerkiksi kuljetuksessa Hertta voi joskus pingottaa niin paljon, että kun sen ottaa trailerista ulos, se kävelee ekat 5 minuuttia kuin jäykkä pakastebroileri. Takajalan liike on lyhyttä, se pikemminkin nostaa jalkoja ennemmin kuin astuisi alle. Häntä on painunut jalkojen väliin.
Olen miettinyt että selänlämmitin olisi tosi hyvä varsinkin kuljetuksiin tuomaan lämpöä nimenomaan selkään. Joskus voi olla sellaiset kelit, ettei varsinaista loimea tarvitse traileriin, niin tälläinen yksittäinen selkäloimi olisi hyvä ilman että hevoselle tulee kuuma oikean loimen kanssa.
Meillä on nykyisellä tallilla solarium ja olen huomannut sen aikaansaamat positiiviset vaikutukset. Solkkua ei kuitenkaan voi kuljetuskoppiin laittaa, joten tälläinen selkäloimi voisi olla hyvä. 
Varsinkin tallille, jossa ei ole solariumia, selänlämmitin on oiva vaihtoehto ennen ja jälkeen lämmitykseen!

Olen käyttänyt tätä selkäloimea välillä ennen ja jälkeen ratsatuksen jos solariumiin on ollut jonoa, sekä kuljetuksissa. Selänlämmittimen voi laittaa myös talliloimen alle, mutta itse en keksinyt miten sen voi kiinnittää. Normaalitilanteissa käytin aina ihan tavan loimivyötä ja se riitti pitämään lämmittimen paikallaan esim. maastokävelyissä ja kuljetuksissa. Pelkän loimivyön varaan en kuitenkaan uskaltanut yöksi sitä jättää selkään, ettei vaan käy vahinkoa jos se ei pysykkään siellä.
Selkäloimessa on 4 kappaletta D-renkaita kiinnitykseen, mutta itse en vielä keksinyt että miten niitä käytetään, joten tyydyin vain loimivyöhön! Se tosiaan riitti ihan hyvin.

Suurin ero käytössä on tullut nimenomaan kuljetuksen yhteyteen! Mielestäni Hertta ei ole niin paljoa pingottanut selkäänsä kun se on otettu ulos trailerista. Tosin aina ei voi tietää johtuuko tämä vain Hertan korvien välistä, vai oikeasti lihaksista. Nämä muutamat kuljetukset kuitenkin ovat olleet rennompia ja Hertta ei ole muistuttanut sitä pikkukanasta kävelyltään kun se on otettu ulos trailerista tämän selänlämmittimen kanssa. Aion ehdottomasti jatkossakin aina laittaa tämän kuljetukseen.
Toinen positiivinen seikka on myös maastokävelyillä huomattu. Jos olen mennyt taluttamaan Herttaa maastoon ja olen laittanut selänlämmittimen päälle kävelyn ajaksi, huomaan selvästi että H vertyy nopeammin. Aina aluksi kun lähdetään maastoon Herttaa vähän jännittää ja askel on jälleen lyhyttä. Nopeammin se on kyllä alkanut antamaan selästään periksi myös tässä asiassa! Paljon parempi maastokävely tiedossa jos askel on muutakin kuin ylöspäin... ;)
En osaa sanoa, onko tuote auttanut suoraan ratsastukseen. Hertta ei kuitenkaan mikään kovin jäykkä selästään treeneissä ole ollut ennenkään, joten on vaikea verrata. Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia varsinkin selkäongelmaisen hevosen kanssa onko ratsastukseen saatu hyötyä.

Paikallaan seistessä loimi pysyy hyvin paikoillaan ilman kiinnikkeitäkin.

D-renkaat takana mahdollistavat vaikka häntälenkin väsäämisen, joka jälleen auttaa paikallaan pysymisessä myös loimen alle jätettäessä.
Voisin siis sanoa, että Hertalla tämä on auttanut selän notkeuttamisessa selvästi. Varsinkin kuljetuksissa olen eron huomannut ja aion sitä jatkossakin käyttää. Voin suositella tätä varsinkin jos yhtään hevosella on selän kanssa ongelmia! Muutama tallilainenki jo kiinnostui tästä oman selkävammaisen hevosensa kanssa.
Ja vielä suuremmalla syyllä, jos solariumia ei ole käytettävissä on tämä näppärä kapistus. Jos hevosella on selässään jokin vamma (ja siis vammasta riippuen), tätä voi ehdottomasti käyttää tukihoitona. Lämpöterapia ei ole mikään uusi keksintö ja itse hierojanakin voin sitä suositella monille! :) 

13. maaliskuuta 2015

Hertalla takapakkia...

Nonniin!

Ensin oli tarkoitus mennä huomenna lauantaina Vihtiin taas rataharjoituksiin kisaamismielessä, jos olisin muilta menoiltani ehtinyt sinne (riippuen lähtöajoista). Olisin tyrkännyt PSG:n hyvillä fiiliksillä. Maanantain valmennuksessa H oli ihan jees, ei tehty mitään vaikeaa. Käytiin piruetit läpi ja avoja ja sulkuja, sekä hivenen käynnin ratsastamista läpi. Myös sarjavaihtoja neljänsillä mentiin, nekin tuli ihan ok alun sähläyksen jälkeen.
Tiistaina oli tosi kevyt "mene laukassa eteen kevyessä istunnassa päivä". Ei kummallista. Keskiviikkona juoksutin selänpidennysnarulla kevyesti.

Sitten torstaina oikea etujalka on lämmin ja hieman turvonnut. Ratsastaessa ravissa se tuntui hyvälle, mutta sitten heitin ohjat pois ja ratsastin reippaasti eteen niin ei se ihan puhdas ollut. Tänään tsekkasin jalan jälleen heti tarhasta tullessa illalla ja turvotus oli laskenut, mutta jalka oli edelleen hieman lämmin. Oikeastaan koko alueelta polven alapuolelta kavioon asti. Ei mikään tulikuuma, mutta selkeä ero kun vertaa viereiseen jalkaan, joka on ihan kylmä ja kuiva. Ei arista ja tosiaan ei ole epäpuhdas muutakuin vasta kun antaa vauhtia ja vie kaarteeseen.
Puuhailin sitten tallilla kaikkea muuta. Kylmäilin jalkaa ja samalla hieroin. Hertta sai oikein hoivapäivän! Se ainakin nauttii jos ei muuta! ;)

Ansku jalankylmäys hommissa.

Sillä aikaa kun jalkaa kylmennettiin kävin läpi vähän Hertan lihaksia. Kyllä nyt on luksusta Hertalla! Solkun alla hieronnassa.
On sillä "paksu ja tuuhea" harja... :D Mullakin on paksumpi tukka kuin Hertalla!

Yöpuku päälle ja iltapuuro naamariin!
Voi hyvinkin olla että Hertta on sen jalan  jossain loukannut. Se on voinut kopauttaa sen tarhassa olevaan heinäkaukaloon (juuri polven kohdalla) tai sitten se on taas harrastanut tarhazumbailua. Hertta riehuu tosi rajusti tarhassa, ja tällä hetkellä on melko liukasta.
Tässä muutama taidonnäyte keväisestä irrottelusta vuodelta 2012.

... Aina se hyppi pystyyn juuri aidan päällä. Kerran siihen jopa laskeutuen ja kainalonsa lävistäen tolppaan! Siitä seurasi 2 vkon saikku... ;)


Kuinka fiksulta se näyttää? Pikkasen on lihattomampi verrattuna muuten nykyiseen kuntoon! :D
Pienempien kiusaaja

Noh, ei muutakuin peruutukseen huominen Vihdin reissu ja vielä ensi maanantain valmennus! :/
Annan Hertalle nyt lepoa ja kävelyä viikonlopun yli. Ehdinpähän viettämään muuta elämää hyvällä omalla tunnolla rauhassa. Jos maanantaina ei ole tapahtunut muutosta, otan puhelimen kauniseen käteen ja klinikalle ajanvarausta.
Että sellasta.
En nyt kovin huolissani ole, mutta kyllä se pistää miettimään, että onko tässä koko talven treeni mennyt hukkaan, jos nyt juuri ennen kisakautta paukahtaa vaikka jänne. Katsellaan... :P

"plääh"