Kootussa Ravissa

27. elokuuta 2014

7. Kokoaminen

Toiveiden perusteella olen teiltä lukijoilta saanut näiden treenivinkki-postausten saralta eniten toivomuksia kokoamiseen liittyen. Kaikki toiveet eivät suoranaisesti ole olleet kokoamisesta, mutta monissa ehdotuksissa ja kysymyksissä taustalla on kokoaminen vaikuttamassa. Suoraan sanottuna kokoaminen on avain kaikkeen.
En pysty kirjoittamaan niin kattavaa tekstiä, jonka luettua jokainen osaa yhtäkkiä teoriassa koota. Se ei ole tehtävä, joka ratsastetaan tietyin avuin. Se on hevosen tapa liikkua ja kantaa itseään!
Ja hiphei, kokoaminen on myös se missä meillä on vielä paljon tekemistä. Tämä on siis monen monella ratsukolla se isoin työmaa!

7. Hevosen kokoaminen

Kokoaminen on ratsastuksen perusta. Se alkaa jo oikeastaan kun ratsastaja menee ensimmäistä kertaa nuoren hevosen selkään. Me ratsastajat häiritsemme hevosen luontaista tasapainoa, joten meidän täytyy koota hevosta, jotta se pystyy säilyytämään tasapainonsa. Kokoaminen lähtee jo siitä, kun nuori hevonen joutuu muuttamaan omaa liikkumistaan ratsastajan paino selässä. Hevosella on luonnostaan suurin osa painosta etujalkojen päällä, ja kun lisäämme ratsastajan painon tähän, se kuormittaa lisää. Hevosen täytyy siirtää painoaan takaosalle, jotta se pystyy kantamaan ratsastajaansa Tätä kokoamista me lähdemme sitten muokkaamaan hevosen koulutustason myötä. Mitä enemmän hevonen oppii siirtämään painoa takajaloilleen, sen kootumpana se kulkee.

Kokoaminen on hevoselle luonnollista. Kaikki kouluratsastusliikkeet joita opetamme hevoselle, ovat periaatteessa täysin luonnollisia hevoselle. Ne tekevät niitä keskellä laidunta riehuessaan ja leikkiessään. Jokaisella hevosella on tietenkin eri kapasiteetti koota itseään (tähän vaikuttaa mm. rakenne) mutta kaikilla on edellytykset kokoamiseen. On eriasia saada kokoamisaste koulutuksen kanssa ulos kaikilta hevosilta, mutta jokaisen hevosen kohdalla sen kokoamista voidaan parantaa, oli sen käyttötarkoitus ratsastuksessa mikä tahansa.
Kun hevonen kootaan, sen koko liikkuminen muuttuu. Etujalkojen liikkeeseen saadaan ilmaa ja näyttävyyttä, takaosa pääsee polkemaan rungon alle.
Kokoamisasteita on erilaisia. Matalampi kokoaminen vaaditaan He B tasolla, kun taas korkein kokoaminen vaaditaan GP:ssä.

Piruetti on äärimmäistä kokoamista. Siinä takajalat polkevat syvälle rungon alle ja koko hevosen runko lyhenee. Takajalat tulevat kohti etujalkoja, jolloin etuosan täytyy nousta ylös "pois takajalkojen tieltä"

Mistä tunnistaa oikeaoppisen kokoamisen?

Aloittelijat yleensä tunnistavat hevosen "muodon ja kokoamisen" ensin hevosen kaulasta. Ns. "pää nyökyssä" on helppoa tunnistaa. Tämä pään ja kaulan asento on kuitenkin vain se jäävuoren huippu. Pikkuhiljaa silmä alkaa harjaantumaan oikealle kokoamiselle. Se kaula ja niska kyllä tulee oikealle paikalleen, kun kokoaminen on aitoa. Koskaan hevosen muotoa ei lähdetä ratsastamaan kaulaa tuijotellen, vaan TAKAOSASTA. Kun takaosalla on paino ja hevonen kantaa itseään, sen selkä pyöristyy ja nousee ylös, ja tämä selän pyöristyminen jatkuu sieltä takajaloista aina sinne hevosen niskaan. Silloin hevonen on koottu. Pelkkä kaulan asento ei kerro kokoamisesta juuri mitään.

Eri muotoja on monenlaisia ja ne vaihtuvat kokoamisasteen mukaan. Hevonen voi olla koottuna vaikka se ravaisi eteen-alas muodossa. Tällöin niska ei ole korkein kohta, mutta sillä onkin selkä ja takajalat käytössä. Ratsastajan täytyy valita tilanteen mukaan oikea muoto.
Kokoamisen perusperiaatteet (jotka kaikki ovat varmasti kuulleet moneen kertaan) ovat mm:

  • Niska korkein kohta (suitsien niskahihna)
  • Turpa luotiviivalla, tai hieman sen edessä
  • Selkä ja kaula yhtenäisen pyöreänä, vatsalihakset käytössä
  • Hevosen takajalat polkevat rungon alle (huom, ei myöskään liikaa)
  • Etuosan liike kevenee ja nousee
  • Hevonen kurkottaa kohti kuolainta, kuolaintuntuman ollessa pehmeä
  • Huom! Kokoaminen ei tarkoita hidastamista! Kokoaminen on todella paljon eteenpäin ratsastusta.

"Connection starts with the rider’s leg powering the horse forward (1) and ends when energy is returned to the rider’s hand (8)."

 Lähde: http://collectingtbs.com/

Tässä kuva selkeyttämään ideaa. Kuva lainattu  http://collectingtbs.com/


Keskiravissa vaaditaan myös kokoamista. Jotta keskiravissa saadaan etuosaan ilmavuutta, hevosen täytyy olla koottuna.


Täytyy kuitenkin heti huomauttaa, että kenenkään ei tulisi verrata ratsukoita mustavalkoisesti näihin kohtiin. Kuten jo sanoin, muotoja voi olla erilaisia ja hevosiakin on erilaisia. Jos hevosella on menossa koulutuksessa vaihe, jossa sille opetetaan uutta, jokainen ratsastaja joutuu miettimään hevosensa "suosikki muodon". Se jossa sen on hyvä olla ja se on rento. Tällöin voidaan sallia jokin puute, joka ei täsmää tähän "kokoamisen kohtiin". Jos hevonen tykkää olla aavistuksen kuolaimen takana/edessä, esim. piaffin opettaminen voidaan antaa sen tehdä haluamassaan muodossa ja se ei silloin ole virhe. Koskaan ei saa "lukita hevosta korrektiin muotoon", jos hevonen ei ole siihen vielä valmis. On ratsastajan tehtävä kuunnella hevosta ja tunnistaa hevoselle mieluisin muoto ja asento työskennellä. Ajan myötä tätä asentoa voidaan muuttaa kohti oikeaoppista kokoamista, pikkuhiljaa. Kokoaminen tarvitsee hevoselta voimaa ja lihaksia, joten sitä ei tehdä yhdessä yössä, vaan vuosissa!

Jokainen voi arvostella ratsukkoja areenalla "tuolla ei ole oikea muoto/tuo on luotiviivan takana/edessä..." mutta toivoisin että jokainen ymmärtää sen, että ratsukolla voi olla siihen syy. Se voi olla puhdas vahinko. Hevonen voi olla väsynyt, eikä jaksa kantaa itseään jolloin se valuu kuolaimen taa, tai toki se voi myös paeta kovaa kättä. Joskus hevonen tykkää olla kuolaimen takana, ja valuu sinne "turvaan". Jokainen kuitenkaan ei tahallisesti halua hevosta kuolaimen taakse, aina vaan kuulee kuitenkin kentän laidalla ihmisten tarraavan heti kaikkiin vikoihin kiinni.
Kaikki me kurkotamme kohti sitä oikeaa kokoamista, mutta voimme olla ties missä vaiheessa sillä tiellä.

 Kokoaminen on hevosen bodaamista. Kukaan ei voi mennä kuntosalille ja nostaa penkistä 100 kg ilman siihen tarvittavia lihaksia. Myöskään hevoset eivät voi 4 vuotiaana satulaan totuttamisen jälkeen koota itseään GP:ssä vaadittuun kokoamiseen tuosta noin.

Miten kokoamista tehdään?

Ei voi sanoa, että "pidä kädet paikallaan, istu tiiviisti ja kokoa jalalla" ja voila! Ratsastajan täytyy tietää miltä tuntuu kun hevonen on koottu, jotta hän voi lähteä sitä vaatimaan. Ei ole mitään tiettyjä apuja siihen, mitä käytettäessä hevonen kokoaa. Laukannostolle ja pohkeenväistölle on omat apunsa, kokoamiselle ei. Kokoaminen ei ole temppu, vaan tila, jossa hevonen pystyy suorittamaan temppuja. 
Tiivistetysti voidaan sanoa, että kokoamiseen vaaditaan paljon pohkeita, jotka ratsastavat hevosen takajalkoja nopeiksi. Yhdessä tiiviin istunnan ja ohjastuntuman kanssa houkuttelemme hevosta siirtämään painoa takaosalle.
On sanomattakin selvää että kokoaminen on hevoselle rankempaa kuin "levällään" kulkeminen. Sen takia hevoset eivät sitä tuosta vain tee. Toisilla hevosilla kyky koota on parempi kuin toisilla. Tällöin vaatii enemmän töitä hevoselta, joka ei luonnostaan kokoa herkästi. Kaikki voivat kuitenkin koota enemmän ja vähemmän itseään.

Piruetissa takajalat tulevat rungon alle. Tässä kuvassa näkee kuinka takajalka melkein koskettaa etujalkaa.

Lähtökohtaisesti hevosen täytyy liikkua pohkeenedessä, jotta se voi koota. Hevosen moottori ja voima, eli takaosa, työntää aktiivisesti takaa eteen kohti kuolaintuntumaa. Hevonen on peräänannossa. Kokoamisessa lähdetään tuomaan hevosen takajalkoja vielä enemmän rungon alle polkemaan, jolloin takaosa laskee ja etuosa nousee. Mitä parempi kunto hevosella, sen paremmin se jaksaa kulkea pitkiäkin aikoja koottuna. 
Aluksi pienetkin kokoamispätkät ovat tärkeitä. Pikkuhiljaa näitä kokoamispätkiä jaksaa hevonen tehdä useamman putkeen, ja vielä tästä eteenpäin hevonen jaksaa säilyttää itsensä siinä. Pienistä askelista liikkeelle!

Puolipidätteet ovat myös avainasemassa kokoamiseen. Hevosella täytyy olla moottori takaa käynnissä eteenpäin. Kun muutamme istunnalla ja puolipidätteillä hevosen liikettä kohti kokoamista, hevosen on suunnattava liike-energia myös ylöspäin. Eli hevonen ei pääsekkään lisäämään vauhtia, vaan se suuntaa takaa tulevan liike-energiansa ylöspäin, kun sitä ei päästetä enempää eteen. Tällöin etuosa nousee ja takaosa laskee. 

Kokoavia liikkeitä ovat mm. avo ja sulkutaivutus kaikissa askellajeissa. Niistä voit lukea lisää täältä.
Näitä liikkeitä kannattaa alkaa menemään jo varhaisessa vaiheessa, sillä ne kehittävät hevosta kohti kokoamista. 
Kokoavia liikkeitä ovat toki myös piruetit ja piaffi, mutta ne ovat jo liikkeitä, joita ei voi tehdä ilman koottua hevosta. Avo ja sulkutaivutuksia voi aloittaa hevosella joka ei ole vielä koottu, tarkoituksena kehittää hevosta niiden avulla kohti kokoamista.
Hevosta ei voi vetää kokoamiseen. Sitä ei voi vetää ja potkia "pakettiin". Se ratsastetaan ja kootaan jalalla takaa eteen, kohti kuolainta, vetämättä suusta!
Kohti kokoamista tehostaa myös siirtymiset. Siirtymisiä voi tehdä rojahtaen löysästi tai kootusti ja kevyesti. Siirtymiset eivät ole temppu, joten yleensä niitä ei pahemmin tehdä. Suosittelen kaikille tekemään siirtymisiä joko askellajin sisällä tai askellajista toiseen! Tällöin joudutte tekemään töitä perusapujen kanssa, eli kaasun ja jarrun. Kaasun ja jarrun yhteispelittäminen taas auttaa kohti kokoamista!

Piaffissa vaaditaan paljon myös kokoamista. Hertta on takakorkea hevonen jolla pitkä selkä, joten sille piaffi on erittäin vaikeaa. Tässä kuvassa se polkee hyvin, mutta se saisi lyhentyä vielä enemmän rungostaan ja tuoda takajalkoja alle, jotta etuosa nousisi. Tässä se kuitenkin on leuakakulmastaan sopivasti auki.

Kyetäkseen koota, hevosen täytyy olla rento. Rentous ei kuitenkaan riitä, sillä sen täytyy myös olla aktiivinen. Esimerkiksi hevonen joka menee rennosti mummohölkkää, ei pysty kokoamaan jos se ei ole aktiivinen. Rento mummohölkkä ei siis ole kokoamista, vaikka olisi kuinka rentoa.
(Tähän kohtaan tulee mieleen "vitsi": Kouluratsastus on hevosen ratsastamista rennoksi, jotta se voidaan ratsastaa takaisin jännittyneeksi... :D )

Kokoomiseen ei ole olemassa yhtä ja ainoata tapaa. Sitä ei voi opettaa "tee näin ja noin niin kokoat hevosen". Ei se hevonen kokoa vaikka kuinka oikein pyytäisi, jos sillä ei ole siihen tarvittavaa voimaa. Ratsastaja oppii kokoamaan hevostaan, kun hän saa niitä pieniä ahaa-elämyksiä, miltä se tuntuu. Kokoaminen lähtee pienistä askelista.

Passagen liitelevät askeleet eivät onnistu, jos takaosa ei ota painoa. Etutassu nousee jos takaosa ottaa painoa itselleen pois etujaloilta!
"Ajattele, että yksi kokoava askel on kuin helmi. Se yksikin helmi on arvokas. Kun saat kerättyä lisää niitä arvokkaita helmiä jonoon, saat ajanmyötä helmikaulakorun. Kun saat itsellesi kokonaisen helmikaulakorun, on sinulla täydellinen kaulakoru kasattuna. Niistä yksittäisistä kokoavista askelista saat täydellisen kokoamisen kaikkeen liikkumiseen hevoselle, täydellisen helmikaulakorun."




26 kommenttia

  1. Olipas hyvin koottuna noi asiat :) toivottavasti niitä helmiä alkaa tulee pikkuhiljaa :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus!

    Minulla otti aikansa ymmärtää niskahihnan korkeimman kohdan merkitys koulutustason noustessa. Alkuvaiheessa, nuorella ja remontilla tai muuten vaan vähemmän koulutetulla hevosella, kaulan puolesta välistä korkeimpana kohtana liikkuva hevonen on _omalle tasolleen_ riittävän koottu, mutta ei lähelläkään vaativan tai kenties edes helpon a:n kansallisella tasolla vaadittavaa kokoamista. Lisäksi on huomattava, että mitä taaempana kaulassa hevosen korkein kohta on, sitä helpommin se painuu luotiviivan taakse tai etupainoiseksi ja tulee kenties vielä tyhjäksi käteenkin, jolloin etu- ja takaosan välinen yhteys katoaa. Alkuun se tuntuu vähän oudolle, "ei jumantsuikka, onko nuo korvat tosiaan tuolla ylhäällä" mutta kun tämän eron oppii oivaltamaan, on hevonen kuin ilmatyynyalus jolla leijaillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niimpä! toivottavasti moni ymmärtää olla tuijottamatta sitä niskahihnaa vain sokeasti. esim Hertalla voi hyvinkin näkyä niskahihna korkeimpana, vaikka menisi virkkuukoukkuna kaukana kokoamisesta... tällöin jopa toivoisi olevan korkeimpana kohtana kaulan puolenvälin mieluummin! joskus juuri tuntuu ettei ihmiset ymmärrä muutakuin niskahihnan merkityksen kokoamisessa. Mutta pikkuhiljaa silmä ja tunne kokoamiseen kehittyy ;)

      Poista
  3. Kiitos loistavasta postauksesta! Kirjoitat todella hyvin ja selkeästi. Vielä jos olisi kuvapari jossa toisessa hevonen ei ole koottuna vaikka kaula on "mutkalla" ja toisessa rehellinen kokoaminen. Tällainen kokematonkin oppisi harjaannuttamaan silmää sille selälle ja takaosalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi vitsi kun olisi ollut hyvä idea... Enpä tajunnut laittaa tähän mukaan... :) Googlesta kyllä löytyy jotain. Tässä esim tosi avartava sivusto: http://www.sustainabledressage.net/collection/false_collection.php

      Poista
  4. Erittäin kiintoisa ja onnistunut postaus! Varsinki tuo kakkoskuva auttaa tajuamaan tekstin sisällön.
    Toivotaan että minäkin saan sen helmikaulakorun joskus valmiiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä sitä itsekin keräillään helmikaulakorua... :)

      Poista
  5. Itse olisin huolissani ensimmäisenä ennen mitään kokoamista hevosen selän käytöstä. Selkä ylös ratsastetaan opettamalla hevonen tulemaan eteenalas työntämällä turpaa eteen, eikä luotilinjan taakse kuten moni tekee matalassakin muodossa. Hevonen pitäisi mielestäni myös opettaa tulemaan tuntumalle ja seuraamaan pidentämällä itseään ohjan mukana eikä jäämään ns killumaan löysällä ohjalla. Kokoamisasteen kehityksen myötä takajalat tulee paremmin alle ja sitten hevonen kevenee edestä. Eli kehityksessä on myös vaiheita jolloin hevosta joutuu auttamaan sallimalla vahvemman tuen kun se opettelee ottamaan takasia alle. Liian usein säikähdetään hevosen painamista ohjalle. Mielestäni hevoselle tulee tarjota tasainen käsi joka liikkuu hevosen tarvitseman määrän käynnissä ja laukassa. Sitten aletaan käyttää jalkaa jolla tehdäänkin sitten loput kokoamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hyvä huomio. Ei hevonen saa olla liiankaan kevyt edestä.

      Tämä postaus nyt käsitteli vaan kokoamista, mutta kommenttisi on myös täyttä asiaa.

      Poista
    2. Ja siis korostan että kommenttisi liittyi aiheeseen kyllä, voisi hyvin kopioida sen vaikka suoraan tekstiin :)

      Poista
  6. Todella hyvin kirjoitettu postaus ja tosi selkeä.:) jaksoi hyvin lukea.:)

    VastaaPoista
  7. Ääh, ärsyttävää lukea näin motivoivaa tekstiä, kun sekä hevonen että ratsastaja ovat nyt saikulla. Sun erilaisista pohdintateksteistä tulee aina kovasti lisämotivaatiota! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi hitsi! Mutta nyt on sitten ainakin aikaa miettiä ja pohtia lukemaansa ja sitten saikun loputtua vaan tositoimiin! :D

      Poista
  8. Loistavaa tekstiä, TAAS, kiitos näistä! Selkeyttää mukavasti ajatuksia, mutta yhdestä asiasta oon onnellinen: että teksti lähinnä selkeytti ja varmisti omia ajatuksia - teen ehkä jotain oikein, vihdoin! Ei siis tullut käänteentekeviä mullistuksia! (y)
    Ei liity ehkä hirveästi tähän, mutta on todella harmillista, että usein ja niin pitkään ratsastajalla voi olla virheellinen käsitys kokoamisesta, esim. sahaaminen "muotoon"... Ja tätä voi olla hankalaa kitkeä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä, jatka vain siis samaan malliin :)

      Se on kyllä todella harmillista. Helpoiten ratsastaja huomaa vain kaulan asennon ja keskittyy siihen. Tämä on toki jokaisen käytävä kehityksen mukana läpi, ja jossain vaiheessa se ei ole niin vakavaa jos ratsastaja tunnustelee ensin keskittymällä siihen niskaan, mutta kyllä siitä aika nopeasti täytyisi ajatusmaailman muuttua ja alkaa kehittämään asiaa eteenpäin!

      Poista
  9. Miten kuumuvaa hevosta voi ratsastaa lisää eteenpäin, jos haluaa sen koota? hevonen kuuntelee apuja, mutta silti haluaisi mennä kovempaa --> jos annan pohjetta, hevonen lähtee avuilta ns. juoksemaan. Miten tällaista voi koota, jos kerta kokoaminen onnistuu vain, kun hevosta ratsastetaan eteenpäin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Vastaus on vaikea sillä tämän voi ymmärtää väärin.

      En tarkoita että eteenpäin ratsastus --> vauhti kasvaa.
      piaffi on äärimmäisen koottua, mutta siijen vaaditaan eteenpäinratsastusta eikä taakse. Ratsasyaja ikäänkuin nappaa liike energian talteen, jolloin hevonen jää paikalleen polkemaan. Jos aletaan "kokoamaan hidastamalla" hevosta eli suoraan sanottuna ratsastetaan taaksepäin ilman pohjetta ohjista hidastamalla, hevosen kuuluisi pysähtyä emmekä ikinä pääse esim siihen piaffiin.

      Kokoaminen tapahtuu jalalla. Pohje ei tarkoita vain eteen vaan se tarkoittaa myös "kokoa, kerää itsesi, nosta maha ylös". Jos hevosesi lähtee alta pohkeen käytöstä, millä sitten ratsastat jos et pohkeilla? En Siis tapausta tunne mutta mietin vain. :)

      Herttakin on kuumeneva hevonen. Silloin kun se tahtoisi vain juosta alta, otan käyttöön miljoona siirtymää. Sen täytyy hyväksyä kaikki avut. Vaikka käytän pohjetta, "nappaan siitä syntyvän liike energian talteen" muilla avuilla eli ohja ja istunta. Tllöin hevosen täytyy kanavoida liike energia muualle, tässä tapauksessa ylöspäin. Jos se tahtoo mennä rteen, mutta et päästä, liikkeen täytyy jatkua johonkin muuhun suuntaan.
      Ja en nyt tarkoita "potki ja vedä vastaan". Hertalle on opetettu mtös että kun käytän nopeaa jalkaa, Hertta myös nostaa sillä sekunilla nopeasti jalkaa, eikä pyrähdä eteenpäin.

      Kokoamisessa piaffista lisättyyn pätee sama sääntö. Liike energian ottaminen haltuun. Liike energia lähtee ratsastajan jalasta, kulkee takaosan kautta koko kropan läpi suun kautta ratsastajan käteen (niinkuin piirroskuvassa näkyy)

      Ratsastaja ei saa ikinä hidastaa kokoamiseen ajatuksella mitä hitaampi askellus sen kootumpi. Ei kokoaminen ole hissuttelua ja mummohölkkää. Koottu hevonen kyllä pystyy säätelemään tempoa hitaasta nopeampaan. Siirtymiset askellajin sisällä on oiva keino päästä käsiksi hevosen hallintalaitteisiin, tässä tehtävässä hevonen joutuu kuuntelemaan tarkkaan pohjetta mutta myös ohjaa ja istuntaa siirtymisissä vaikka hitaasta ravista etenevämpään raviin. Jossain vaiheessa siirtymiin saadaan ilmavuutta (myös kokoamista) kun hevosen pitää kanavoida eteenpäin menevää liike energiaa ylöspäin jos eteenpäin ei päästetä.

      Mutta ideana, aina eteenpäin. En tarkoita täysillä eteen, mutta ajatus aina eteen. Jos siirryt laukasta raviin, ajattelet aina eteenpäin liikettä, etkä taakse vaikka siirätkin hitaampaan askellajiin ja otat kiinni. Taviin siirtymisenki jälkeen on eti ravin ajateltava taas eteen. Ei niin että hidastaa laukasta raviin, jonka jälkeen ravidsa liike sammuu, sen jälkeen taas eteen. Ensimmäisestä siirtymäaskeleesta aina eteen :)

      Poista
    2. Ja pahoittelen typoja. Kirjotin vatauksen kännykällä.

      Tätä on vaikea selittää. Ratsastajan täytyy itse keksiä tämä "idea" ja usein se tulee esim valmennuksen aikana koetusta ahaa elämyksistä. Toivottavasti kuitenkin näin kuivaharjoittelemalla mieleen saadaan joku ahaa elämys odottamaan käytäntöä. :)

      Poista
    3. Niin ja siitä piti vielä sanoa.

      Josnhebonen kuumuu ja hössöttä alta pois, ei me voida vain jäädä vetämään ja ratsastamaan taakse. Voimme saada hevosen hidastamaan joo mutta taakseratsastus ohjalla ja istunalla saa vain takajalat taa. Hevosen toki täytyy hyväksyä myös pidättävät avut mutta myös se pohje. Ajattele vaikka pidättävät avut + pohje ratsastamassa takajalkoja alle = kokoaminen. Jos tämä helpottaa mielikuvaa eteenpäin ratsastuksesta kokoamisen kanssa? En tarkoita eteenpäinratsastusta älyttömällä vauhdilla, vaan ajatuksena aina eteen. Takaa eteen, takaa eteen hoen aina itselleni.

      Mutta siis. Ratsastus ei ikinä saa olla taaksepäin. Peruutuskin on ratsastanista eteen taaksepäin.. heh :D

      Poista
  10. onko sulla vinkkejä tai mielikuvaharjoituksia miten muuttaa istuntaa kun kokoaa?:D

    VastaaPoista
  11. Kiitos!! Ihan parhaita nämä postaukset koska vaikka aloittelijana ihan alimmilla tasoilla kisaan ja ratsastan, niin on ihana saada tietää mitä pitäisi miettiä ja lopulta osata tehdä siellä satulassa :)
    Oon aina miettinyt, että kun vapaa-ajallasi ratsastat, niin menetkö aina peräänannossa/muodossa (nätissä paketissa) ja onko se "helppoa" koota hevonen sitten kun siihen on tottunut? Oon saanut välillä niitä pienen pieniä kokemuksia, kun hevonen liikkuu nätisti tuntuen erilaiselta sekä mukavammalta ja liike suuntautuu myös ylös. Että onko aina se rentous ja peräänanto pienoisen tuskan takana, vai tuleeko se sitten joskus melkein itsestään tai ainakin ilman kyyneleitä :-)

    VastaaPoista
  12. Tärkeä, mutta myös joksenkin vaikea aihe (ainakin itselle) ymmärtää niin teorian kuin käytännön tasolla. Ihanaa että teet näitä postauksia! Ne tulevat todella tarpeeseen.

    Itse ratsastan paljon ravihevosilla, mikä vaikeuttaa tätä kokoamista, sillä en voi saada niitä "pieniä kokoamisen hetkiä" hevoselta, joka sen jo entuudestaan osaisi. Kun ravureiden ei tarvitse koottuna radalla juosta. :P :D

    Mietin vain mitä siis siellä selässä pitäisi konkreettisesti tehdä, jotta hevonen (jota ei olla ennen koottu) ymmärtäisi, että pyydän kokoamista. Ymmärrän ettei ole mitään yksittäistä apua joka johtaisi kokoamiseen. Mutta silti olo on vähän ymmärtämätön. Yritänkö saada hevosen hyväksymään kuolain tuntuman ja sen jälkeen eteenpäinpyrkimyksen, kokoavien liikkeiden (kuten avo- ja sulkutaivutuksen) ja siirymisten avulla hakeutumaan jonkin laiseen kokoamisasteeseen. Miten kokoamista "ylläpidetään" kun se hetkellisesti saavutetaan? Toki lihasten tulee kehittyä ennen kuin koottuna oleva aika voi pidentyä...

    Tämä tulee vuosia myöhässä pahoittelut siitä, mutta kyselen kun en ole vielä ymmärtänyt miten hevonen kootaan. Eikä tietoa oikein tunnu löytyvän. Ymmärrän mitä hevosen kehossa tulisi tapahtua, mutta en ymmärrä miten pyydän sitä. KIITOS, jos ehdit vastaamaan se merkitsisi minulle paljon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi joudun nykyään hyväksymään kommentoinnin koska saan silloin sähköpostiin siitä viestin, nyt huomasin että tähänkin postaukseen on jo KUUSI vuotta sitten tullut kysymyksiä mistä en edes tiennyt! Harmittaa kun en ole vastannut hyviin kysymyksiin...

      Onhan kokoaminen vaikea selittää. Sanoisinko, että lähtisin liikkeelle juurinkin siitä kuolaintuntuman hyväksymisestä. Tiedätkö kun se hevonen (vaikkakin ravuri!) Oikein odottaa "askel askel askel" kerrallaan. Ravureilla usein tapana vähän mennä tuntumaa vasten, mutta niinhän niiden omalla tavallaan pitääkin mennä ns "veto päällä". Ravurin kun saa vähän myötäämään juurikin kropastaan ja niin että se ajattelisi enemmänkin niin että "saanko ottaa seuraavan askeleen" kuin niin että "joo mä meenmämeenmämeen oho sanoitko jotain?"

      Tästä pikkuhiljaa kun saa painoa vähän takaosalle, hevonen odottaa/askeleet on vähän odottavia, ja siitä huomaat että pientä kokoamista jo tapahtuu kun pääset suht vaivatta siirtämään hevosen jalkoja (varsinkin etuosaa) vaikkapa sivulle/haluamallesi uralle (eli periaatteesaa juurikin mainitsemäsi avot ja sulut, mutta ihnan jo perus väistö!)

      Varsinkin pohkeenväistö on oikeasti yksi hyvä tsekki. Saatko siirrettyä hevosen ETUjalkoja ulos? Tai sisälle? Jos pystyt menemään suht rauhallisin askelin loivaakin väistöä (hevonen ei kaadu,ryntää tai nojaa mihinkään), tässä on jo hyvä pohja kokoamiselle ja kokoamistakin :)

      Asteittainhan kokoamista lisätään, ja loppujenlopuksi varsin pienestä lähdetään.

      Ravurit yleensä tuppaa vähän viipottamaan menemään, joten kun ravurin kanssa saa tunteen että se _odottaa_ (ei nojaa kuolainta vasten) ollaan jo asian ytimessä
      Ja tämån tunteen varmaan osaat kuvitella ja juurikin tiedät mitä hevosen kehossa tapahtuu kokoamisen aikana :) kyllähän kaikki osaa luetella "no sitten se kokoaa laskemalla painoa takaosalle, nostamalla etuosaa.. plaaplaa" mutta se että MITEN onkin romaanin arvoinen juttu, mutta toivottavasti tästä sai vähän jotai ajatuksia :)


      Eli oikeasti aika hyvä perustsekki kaikille: saatko siirrettyä hevosen etujalkoja haluttuun suuntaan?

      Jos et saa, on hevonen aika lahjakkaasti etuosaallaan, eikä siellä takaosalla.
      Hevonen ei voi siirtää etujalkojaan kovin kevyesti ja näppärästi jos se on etupainonen, mutta jos painoa on takana, niin päästäänkin ihan erilailla jo etuosaankin käsiksi!

      Poista
    2. Tämä auttoi ja selvensi <3 Kiitos sinulle :)

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!